gira

Espanja

Substantiivi

gira f. (monikko giras)

1. kierros
2. kiertue, keikkakiertue

Verbi

gira

1. indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä girar[luo]
2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä girar

Ruotsi

Verbi

gira (1)

1. mutkitella

Taivutus

Taivutus – gira
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	girar[luo]	–
imperfekti	girade	–
supiini	girat	–
imperatiivi	gira	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: gira
• passiivin infinitiivi: –
• aktiivin part. prees: girande [luo]
• passiivin part. prees: –
• part. perf.: –