tiedustelija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tiedustelija (12)
- erikoiskoulutuksen tiedusteluun saanut sotilas
- USA:n armeijan tiedustelija jäi kiinni Wikileaks-vuodoista
- sama kuin tunnustelija
- Jonomuodostelmassa ensimmäisenä kulkevat tiedustelijat, seuraavaksi ryhmänjohtaja ja hänen perässään muu ryhmä.
- vakooja, agentti
- joka tiedustelee, kysyy tai hakee jotain
- avoimen paikan tiedustelija
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tiedustelija | tiedustelijat |
| genetiivi | tiedustelijan | tiedustelijoiden tiedustelijoitten (tiedustelijain) |
| partitiivi | tiedustelijaa | tiedustelijoita |
| akkusatiivi | tiedustelija; tiedustelijan |
tiedustelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tiedustelijassa | tiedustelijoissa |
| elatiivi | tiedustelijasta | tiedustelijoista |
| illatiivi | tiedustelijaan | tiedustelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tiedustelijalla | tiedustelijoilla |
| ablatiivi | tiedustelijalta | tiedustelijoilta |
| allatiivi | tiedustelijalle | tiedustelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tiedustelijana | tiedustelijoina |
| translatiivi | tiedustelijaksi | tiedustelijoiksi |
| abessiivi | tiedustelijatta | tiedustelijoitta |
| instruktiivi | – | tiedustelijoin |
| komitatiivi | – | tiedustelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tiedustelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi tiedustella (vokaalivartalo tiedustele-→ j:n edellä tiedusteli-) + johdin -ja
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- tiedustelija Kielitoimiston sanakirjassa