Syyteneuvottelu

Syyteneuvottelu on menettely, jossa periaatteena on, että tunnustus lieventää rangaistusta, jos syyttäjä ja syytetty pääsevät ennen oikeudenkäyntiä yksimielisyyteen tuomiosta.

Eri maissa syyteneuvottelulla tarkoitetaan vaihtelevanmuotoisia lievennyksiä rikosvastuuseen.

Suomessa

Syyteneuvottelu otettiin Suomessa käyttöön vuoden 2015 alusta. Menettelyllä halutaan tehostaa varsinkin hankalien talousrikosten käsittelyä.

Edut ja haitat

Syyteneuvottelua puolustetaan vapaaehtoisena vaihtokauppana, josta molemmat osapuolet hyötyvät, koska syytetyillä on monia prosessuaalisia ja aineellisia oikeuksia, mukaan lukien oikeus oikeudenkäyntiin ja mahdollisuus valittaa tuomiosta. Tunnustamalla syyllisyytensä syytetyt luopuvat näistä oikeuksista vastineeksi syyttäjän lupauksesta, esimerkiksi syytteen lieventämisestä tai lievemmistä rangaistuksista. Syytetylle, joka katsoo, että syyttävä tuomio on lähes varmasti odotettavissa, rangaistuksen lieventäminen on hyödyllisempää kuin epätodennäköinen mahdollisuus vapauttavaan tuomioon. Mutta tämä ei aina ole niin yksiselitteistä. Esimerkiksi monille kuljettajille syyllisyyden myöntäminen huolimattomasta ajosta humalassa voi tuntua kannattavalta ratkaisulta, sillä se voi johtaa lievempään rangaistukseen ja välttää virallisen tuomion rattijuopumuksesta. Kuitenkin kaupallisten kuorma-autonkuljettajien kohdalla seuraukset voivat olla paljon monimutkaisempia.

Syyttäjä pyrkii saamaan syytetylle tuomion käyttäen mahdollisimman vähän aikaa ja resursseja oikeudenkäyntiin valmistautumiseen ja mahdolliseen itse oikeudenkäyntiin. Syyteneuvottelu myös säästää tuomioistuimen aikaa ja resursseja, joita muuten käytettäisiin oikeudenkäsittelyihin. Se tarkoittaa myös, että uhreilta ja todistajilta ei tarvitse vaatia todistusta oikeudessa, mikä joissakin tapauksissa voi olla traumaattista.

Syyteneuvottelua on arvosteltu sen vuoksi, että sen läheinen yhteys palkkioihin, uhkailuun ja pakottamiseen voi vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudellisen lopputuloksen. Syyttäjät voivat petkuttaa puolustuksen asianajajat ja heidän asiakkaansa tunnustamaan syyllisyytensä lievähköön rikokseen. Tämän seurauksena ihmiset, jotka voitaisiin vapauttaa todisteiden puutteen vuoksi mutta jotka todellisuudessa ovat viattomia, tunnustavat joskus syyllisyytensä. Tutkimukset osoittavat, että tuomion pelko kasvaa sitä enemmän, mitä useampia ja vakavampia syytteitä ihmiselle on esitetty. Tämä selittää, miksi syyttäjät joskus näyttävät esittävän vastaajille suuren määrän erilaisia syytteitä.^lähde?

Aiheesta muualla

• Oikeusministeriön tiedote (Arkistoitu – Internet Archive)