Islamilaiset hautajaiset
Islamilaiset hautajaiset sisältävät islaminuskossa tarkkaan määriteltyjä rituaaleja, jotka syntyivät jo keskiajalla. Sahih al-Bukhari sisältää hautajaisista oman lukunsa, jossa on 148 hadithia.[1] Imaami Ahmad ibn an-Naqib al-Misri (1302–1368) kirjoitti teoksessaan Umdat al-salik laajan luvun hautajaisista.[2]
Muslimin kuoltua sukulaiset ja ystävät kerääntyvät tämän kotiin tuomaan lohtua perheelle. Vainaja haudataan mahdollisimman nopeasti, mutta sitä ennen ruumis pestään ja kääritään kankaaseen. Ruumis asetetaan paareille tai arkkuun, jonka miehet kantavat moskeijaan tai suoraan hautauspaikalle hautajaisrukouksen lukemista varten. Sen jälkeen ruumis haudataan muslimeille tarkoitetulle alueelle. Vainaja asetetaan haudassa lepäämään oikealle kyljelleen kasvot kohti Mekkaa.[3]
Muslimit uskovat kuolemanjälkeiseen elämään ja tuomiopäivään, jolloin kuolleet herätetään viimeiselle tuomiolle. Muslimit surevat kuolleitaan, mutta sunnalainen islam ei hyväksy liioiteltuja tunnepurkauksia, kuten voivottelua tai kovaäänistä itkua, sillä se tarkoittaisi, ettei henkilö hyväksy Jumalan tahtoa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ al-Bukhari: 23. Funerals (Al-Janaa'iz) Sahih al-Bukhari. Sunnah.com. Viitattu 6.1.2026.
- ↑ Al-Misri teoksessa Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller, s. 220–244. (Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law ”Umdat al-Salik” by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller) Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi),
- 1 2 Muslimien seremoniat Islamopas.com. Viitattu 6.1.2026.