Hajasaantimuisti
Hajasaantimuisti[1], eli RAM (engl. random-access memory) on tietotekniikassa muisti, jossa tietoa voidaan lukea mielivaltaisessa järjestyksessä halutuista muistiosoitteista. Yleensä muisti on myös kirjoitettavaa.[2][3]
RAM-muisti toteutetaan tyypillisesti haihtuvalla muistilla (DRAM). Aiemmin (n. 1990-luvun lopulle asti) SRAM-muisti oli tyypillisin toteutustapa. Tietokonetekniikan alkuaikoina hajasaantimuisti oli usein haihtumatonta ferriittirengasmuistia.
DRAM- ja SRAM-muistien toteutustyypit eroavat toisistaan muistin virkistämisessä ja tyhjentämisessä. DRAM, eli dynaaminen RAM, tyhjenee joka lukukerralla, jolloin tiedon säilyminen vaatii sen uudelleenkirjoittamista ja poisto aktiivista poistoa tai lukemista. Staattinen RAM ei tyhjene luettaessa, vaan se pitää aktiivisesti tyhjentää.
RAM-muistin käyttökohteita ovat muun muassa:
Eräissä suorittimissa RAM-muistia myös suorittimen sisäisiä toimintoja varten, kuten pinon toteuttamiseen.
Nykyisin kehitetään myös haihtumattomaan muistiin perustuvaa hajasaantimuistia. RAM-muistin vastakohta on ROM-muisti.
Muistiseinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muistiseinäksi kutsutaan kasvavaa eroa suorittimien ja muistipiirien nopeudessa. Molemmat kasvavat eksponentiaalisesti, mutta eksponentti on eri ja mikroprosessorien nopeus kasvaa merkittävästi nopeammin kuin DRAM-muistin. Tällä on se seuraus, että suorittimen nopeuttaminen ei enää paranna suorituskykyä vaan muistin nopeus ratkaisee suoritukseen tarvittavan ajan.[4]
High Bandwidth Memory (HBM) muistilla pyritään kasvattamaan muistinopeuksia, mutta jokainen uusi HBM-sukupolvi pystyy vain "nollaamaan" tilanteen eikä pysy jatkuvasti samassa tahdissa vaan muistikapasiteetti ja kaistanleveys säilyvät rajoittavina tekijöinä.[5]
Eri muistityypeillä (SRAM, HBM, DRAM, NAND Flash) muistihierarkiassa kaistanleveys tyypillisesti putoaa kertaluokkaa pienemmäksi ja kapasiteetti on jatkuva rajoite.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tietokoneen käytön ja ohjelmoinnin alkeet astro.utu.fi. Arkistoitu 8.12.2021. Viitattu 4.10.2017.
- ↑ Hajasaantimuisti TEPA-termipankki. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ IEC 521-11-08 Random access memory Electropedia. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ Win. A. Wulf & Sally A. McKee: Hitting the Memory Wall: Implications of the Obvious (PDF) joulukuu 1994. Arkistoitu Viitattu 4.8.2026. (englanniksi)
- ↑ Dylan Patel, Myron Xie, Tanj Bennett: Scaling the Memory Wall: The Rise and Roadmap of HBM newsletter.semianalysis.com. 12.8.2025. Viitattu 4.8.2026. (englanniksi)
- ↑ Jack Vaughan: Scaling the Memory Wall: HBM, CXL, and the New GPU Playbook datacenterknowledge.com. 21.5.2026. Viitattu 4.8.2026. (englanniksi)