Lähdekoodi sivulle Korean kieli

{{Kieli
| nimi = Korean kieli
| muu = 
| kartta= Idioma coreano.png
| karttateksti =
| oma = 한국말/한국어
| eng = Korean
| fra = Coréen
| alue = 
| vir = {{Etelä-Korea}}<br>{{Pohjois-Korea}}
| määrä = yli 70 miljoonaa
| sija = 
| kunta = 
| ryhmä = [[isolaattikielet]]
| abc = [[Hangul]]<br>[[Hanja]]
| huolto = 
| iso1 = ko
| iso2 = kor
| sil = kor
}}
[[File:WIKITONGUES- Hanbid speaking Korean.webm|thumb|Mies puhuu korean kieltä]]
'''Korean kieli''' on pääasiassa [[Korean niemimaa]]lla eli [[Etelä-Korea|Etelä-]] ja [[Pohjois-Korea]]ssa, sekä ulkokorealaisissa yhteisöissä eri puolilla maailmaa puhuttu [[kieli]]. Korean kielen puhujamääristä on eri arvioita ja useimpien mukaan heitä on yli 70 miljoonaa. Kieltä kirjoitetaan sekä korean omalla kirjoitusjärjestelmällä ([[hangul]]), että [[Kiinan kirjoitusjärjestelmä|kiinalaisilla merkeillä]] ([[hanja]]). Korean kielen sukulaisuussuhteet ovat olleet tieteilijöiden kiistojen aihe ja sitä pidetään vaihtelevasti joko [[isolaattikieli|isolaattikielenä]] tai osana suurta [[altailaiset kielet|altailaista kielikuntaa]].

==Levinneisyys ja puhujat==
Koreaa puhuu äidinkielenään eri arvioiden mukaan 75<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/Korean-language | Nimeke = Korean language | Tekijä = Samuel E. Martin | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 6.7.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>–77<ref name="eth">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ethnologue.com/language/kor | Nimeke = Korean | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Ethnologue | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = SIL International | Viitattu = 6.7.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> miljoonaa henkilöä. Sen kaksi suurinta puhujamaata ovat [[Etelä-Korea]] (noin 48 milj.) ja [[Pohjois-Korea]] (noin 24 milj.).<ref name="brit" /> Korean kielen puhujia on Koreoiden ulkopuolella myös ympäri maailmaa, esimerkiksi [[Kiina]]ssa, [[Japani]]ssa, [[Venäjä]]llä, [[Keski-Aasia]]ssa ja [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]].<ref name="s. 51">Vesterinen, Janhunen ja Huotari 2000, s. 51</ref> Kiinassa kielellä on noin 2 miljoonaa puhujaa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] 1 miljoona ja Japanissa noin 0,5 miljoonaa.<ref name="brit" /> Puhujamäärässä mitattuna suurin piirtein saman kokoisia kieliä korean kanssa ovat esimerkiksi [[turkin kieli|turkki]] ja [[persian kieli|persia]]. Korea ei siis kuulu aivan suurimpien kielten joukkoon, mutta se voidaan kuitenkin sisällyttää maailman 20 tärkeimmän kielen luetteloon.<ref name="s. 51" /> Jos korea määritellään [[isolaattikieli|isolaattikieleksi]], se on puhujamäärältään tunnetuista isolaattikielistä suurin.<ref name="kielet">{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimike = Maailman kielet ja kielikunnat (4. painos) | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2009 | Sivu = 172-173 | Tunniste = | Isbn = 978-951-662-734-5}}</ref>

Korea ei ole historiansa aikana ulottanut juurikaan valtaansa [[Korean niemimaa]]n ulkopuolelle ja niinpä korean kieltä on historiallisesti käytetty vain harvoin yhteydenpidossa muiden etnisten ryhmien kanssa kaksikielisyytenä. Yhden poikkeuksen muodostaa [[japanin kieli|japani]], joka oli virallinen kieli Japanin miehitysaikana. Jotkin vanhemman polven korealaiset osaavat edelleen japania ja nykyisin myös englannin kielen käyttö on lisääntynyt. Suuri osa Koreassa asuvista korean puhujista on kuitenkin edelleen käytännössä yksikielisiä. Korealaiseen kieliyhteisöön on tullut näin verrattain vähän vieraita vaikutteita.<ref name="s. 51" /> Korean ulkopuolella korean kielen puhujat ovat huomattavasti tavallisemmin kaksikielisiä.<ref name="s. 52-55">Vesterinen, Janhunen ja Huotari 2000, s. 52-55</ref>

Hiljattain koreaa on alettu opiskelemaan myös vieraana kielenä. Sen opetus on kasvanut etenkin suurten korealaisvähemmistöjen maissa Kiinassa ja Japanissa. Korean kielen opetusta ulkomaalaisille koordinoivat usein Etelä-Korean suuret yliopistot, kuten [[Soulin valtionyliopisto]], [[Yonsei-yliopisto]] ja [[Goryeo-yliopisto]], sekä tutkimuslaitokset kuten [[Academy of Korean Studies]]. Kansainvälistä akateemista tutkimusta harjoittavat eri yhdistykset eri puolilla maailmaa, kuten [[Association of Korean Studies in Europe]] eli AKSE.<ref name="s. 52-55" /> Suomessa korean kielen tuntiopetusta järjestää esimerkiksi [[Helsingin yliopisto]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/kielten-kandiohjelma/opiskelu/opintosuunnat | Nimeke = Opintosuunnat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Viitattu = 6.7.2018 }}</ref> Yhdysvaltain ulkoministeriön virkamiesten Foreign Service Institute vastaa virkamiesten kielikoulutuksesta ja se kokoaa myös listaa kielistä, joita englantia äidinkielenään puhuvien on vaikeinta oppia. Lista perustuu arvioon kielen hallitsemiseksi tarvittavien opiskeluviikkojen määrästä. Korea sijoittuu listalla vaikeimpien joukkoon, eli sen hallitsemiseksi tarvitaan vähintään 88 opiskeluviikkoa, tai noin 2&nbsp;200 tuntia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6689352 | Nimeke = Maailman vaikeimmat kielet listattu: katso miten suomi sijoittuu | Tekijä = Yrjö Kokkonen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle uutiset | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 6.7.2018}}</ref>

==Murteet==
[[tiedosto:Koreandialects.png|thumb|Koreankielinen kartta korean murteista.]]
Korean kieli on kokoonsa nähden hyvin yhtenäinen. Esimerkiksi japanin kieleen verrattuna sen alueelliset ja sosiaaliset erot ovat pieniä. Kielessä voidaan erottaa joitakin murteita, joiden erot ovat kuitenkin vähäiset. Eri murteiden puhujat pystyvät ymmärtämään toisiaan vaivatta. Murreryhmät jaetaan tavallisesti ilmansuuntien ja historiallisten läänien mukaan viiteen ryhmään, joita ovat 1. koillismurteet [[Hamgyong]]in alueella, 2. kaakkoismurteet [[Gyeongsang]]in alueella, 3. lounaismurteet [[Jeolla]]n alueella, 4. luoteismurteet [[Pyongan]]in alueella ja 5. keskiset murteet [[Chungcheong]]in, [[Gyeonggi]]n ja [[Hwanghae]]n alueella. Keskinen murrealue muodostaa puhujamäärältään selvästi suurimman murrealueen. Koreaan kuuluvan [[Jeju]]n saaren murre on kehittynyt mantereen lounaismurteista, mutta se on säilyttänyt joitakin mantereelta kadonneita vanhakantaisuuksia ja eroja on myös esimerkiksi äännerakenteessa. Etelä-Koreassa pääkaupunki Soulin murre muodostaa prestiisimurteen koko maan alueella ja myös puhujien keskuudessa ulkomailla.<ref name="s. 52-55" />

Pohjois-Koreassa Soulin murretta vastaava asema on pääkaupunki [[Pjongjang]]in murteella. Etelä-Koreaan verrattuna Pohjois-Korean yleiskielessä on enemmän provinsialistisia ilmiöitä ja Pjongjangin murre on hieman syrjäisempänä kielenä säilyttänyt joitakin Soulin murteesta kadonneita piirteitä. Yksi ero löytyy esimerkiksi r-konsonantin sananalussa sisältävistä nimistä (esim. [[Ryanggang]]) jotka kirjoitetaan ja äännetään Pohjois-Koreassa, mutta jotka Etelä-Korean yleiskielen mukaan alkavat kirjaimilla y- tai n- (esim. Yanggang).<ref name="s. 52-55" /> Pohjois- ja Etelä-Korean kielten välillä on eroja myös lainasanojen suhteen. Etelässä käytetään Yhdysvalloista ja englannin kielestä omaksuttuja lainasanoja, joita ei käytetä pohjoisessa. Esimerkiksi mehu on etelässä ''juseu'' (eng. juice) ja pohjoisessa ''danmul''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-asia-47440041 | Nimeke = Crossing Divides: Two Koreas divided by a fractured language | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC Monitoring | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 11.3.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Ulkokorealaisten ryhmien murteista Kiinan, Venäjän ja Keski-Aasian korean puhujien murteet pohjautuivat alun perin koillis- ja lounaismurteisiin. Japanin ja [[Sahalin]]in murteet pohjautuivat puolestaan nykyisen Etelä-Korean alueen murteisiin. Ulkokorealaiset murteet ovat sittemmin saaneet vaikutteita paikallisista valtakielistä, kuten japanista, kiinasta, venäjästä, uzbekista ja kazakista. Vaikutteet ovat kuitenkin pääasiallisesti olleet pinnallisia.<ref name="s. 52-55" />

==Historia==
[[tiedosto:Hunminjeongeumhaerye.jpg|thumb|vasen|Jäljennös teoksesta ''[[Hunmin Jeongeum]]'' eli "Oikeiden äänteiden opettaminen kansalle". Vuonna 1446 julkaistussa teoksessa esiteltiin korean [[hangul]]-kirjoitusjärjestelmä.<ref>Vesterinen, Janhunen ja Huotari 2000, s. 56</ref>]]
[[Kiinan kieli|Kiina]] on koreaan voimakkaimmin vaikuttanut vieras kieli ja se toimi myös varhaisten korealaisten kirjaoppineiden kielenä. Koreassa syntynyttä kiinankielen muotoa on kutsuttu [[sinokorea]]ksi. Klassisena kirjakielenä sillä oli esimerkiksi [[latina]]n asemaan Euroopassa verrattava asema Koreassa. Kiina oli kuitenkin aina vain yläluokan hallitsema kieli ja korea oli pitkään köyhemmän alaluokan kieli.<ref name="s. 69-73">Vesterinen, Janhunen ja Huotari 2000, s. 69-73</ref>

Kielihistorialtaan korean historia voidaan jakaa neljään vaiheeseen, muinaiskoreaan, keskikoreaan, uuskoreaan ja nykykoreaan. Muinaiskorea tunnetaan huonosti. Termillä viitataan korealaiseen kieliaineistoon ajalta ennen [[Goryeo]]-dynastiaa ja sen lähdeaineistoa on vain vähän. Joitakin korealaisia tekstejä kirjoitettiin [[hyangchal]]- ja [[idu]]-menetelmillä. Korealaisia henkilön- ja paikannimiä tunnetaan myös kiinalaisten merkkien vanhojen äänneasujen mukaan transkriboiduista yksittäisistä sanoista kiinalaisista historiankirjoista. Korean kielen murteiden yhteistä kantamuotoa eli kantakoreaa on puhuttu vasta hiljattain, sillä murteiden erot ovat pieniä. Lähimpänä kantakoreaa on mahdollisesti keskikorea. Uuskorean katsotaan yleensä alkavan [[Joseon]]-dynastian valtakauden keskivaiheilta ja nykykorean postdynastisen kauden alusta vuodesta 1910.<ref name="s. 69-73" />

Korean niemimaan kielitilanne on ollut historiallisesti todennäköisesti nykyistä monimuotoisempi. Niemimaan eteläosassa on aikanaan puhuttu nykyisen korean edeltäjän eli esikorean ohella esijapania ja pohjoisosissa sijainneen [[Goguryeo]]n dynastinen kieli oli puolestaan mahdollisesti sukua [[mantšun kieli|mantšulle]]. Korealaiset tutkijat ovat puhuneet erikseen esikorealaisesta [[sillan kieli|sillan kielestä]], esijapanilaisesta [[baekjen kieli|baekjen kielestä]] ja [[goguryeon kieli|goguryeon kielestä]]. Esikorean puhujat muodostivat lopulta [[Silla]]n valtion, joka myöhemmin [[yhdistynyt Silla|yhdistyneen Sillan]] kaudella levittäytyi niemimaan valtaosaan levittäen samalla esikorealaisen kielen käyttöä muiden kielten kustannuksella.<ref name="s. 93-97">Vesterinen, Janhunen ja Huotari 2000, s. 93-97</ref>

===Luokitus ja sukulaiskielet===
Korean kielen alkuperä on tieteellisen yhteisön kiistojen aihe.<ref name="s. 69-73" /> Korealle on etsitty sukulaiskieliä useasta eri suunnasta läheltä ja kaukaa. Sitä on verrattu esimerkiksi [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisiin]], [[uralilaiset kielet|uralilaisiin]] ja [[paleoaasialaiset kielet|paeloaasiaalisiin kieliin]]. Ehkä eniten huomiota ovat saaneet kuitenkin vertailut niin sanottuihin [[altailaiset kielet|altailaisiin kieliin]]. Ajatuksen altailaisista kielistä esitti aikanaan suomalainen kielitieteilijä [[G. J. Ramstedt]], jonka mukaan korea, sekä [[turkkilaiset kielet|turkkilaiset]], [[mongolilaiset kielet|mongolilaiset]] ja [[tunguusikielet]] kuuluivat samaan altailaiseen ryhmään. Ramstedtin jälkeen ajatusta altailaisista kielistä ovat kannattaneet myös monet muut kielitieteilijät, kuten [[Nicholas Poppe]] ja [[Roy Andrew Miller]]. Kaikki kielitietieteilijät eivät kuitenkaan jaa näkemystä altailaisten kielten ryhmän olemassaolosta. Niin sanottujen antialtailaisen näkemyksen mukaan korean kielellä ei yleensä katsota olevan lainkaan tunnettuja sukukieliä, eli korea määritellään [[isolaattikieli|isolaattikieleksi]], joka muodostaa yksinään oman [[kielikunta|kielikuntansa]]. On mahdollista, että korealaiseen kielikuntaan on historiallisesti kuulunut myös muita kieliä, jotka ovat sittemmin kadonneet.<ref name="s. 78-82">Vesterinen, Janhunen ja Huotari 2000, s. 78-82</ref>

==Kirjoitusjärjestelmä==
Korean kirjoitusjärjestelmän kehittymiseen on vaikuttanut etenkin äännejärjestelmän rakenne. Kirjoitustaito saapui Korean niemimaalle Kiinasta, josta omaksuttiin myös [[Kiinan kirjoitusjärjestelmä]]. Aluksi kiina toimi kirjallisena kielenä, mutta kun se ei syrjäyttänyt koreaa puhuttuna kielenä syntyi lopulta tarve korealaiselle kirjoitukselle. Korean ja kiinan kielissä on kuitenkin merkittäviä eroja, jotka vaikeuttavat kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän soveltamista koreaan. Kiinassa kukin kirjoitusmerkki vastaa käytännössä yhtä tavua, mutta toisistaan eroavia tavuja on kiinassa koreaa paljon vähemmän ja monet sanat ovat yksitavuisia. Samalla tavalla ääntyviä tavuja kirjoitetaankin usein eri merkeillä riippuen sanan merkityksestä. Korealaiset sanat ovat kuitenkin usein kiinalaisia pidempiä ja niiden sananvartaloissa on päätteitä. Korean tavurakenne on monimutkainen, mikä tekee jokaisen eri tavun kirjoittamisesta omalla merkillään hankalaa.<ref name="s. 55-58">Vesterinen, Janhunen ja Huotari 2000, s. 55-58</ref>

Koreassa ongelma ratkaistiin varta vasten koreaa varten kehitetyllä kirjoitusjärjestelmällä [[hangul]]illa. Järjestelmän keksijäksi sanotaan usein 1400-luvulla elänyttä [[Joseon]]-dynastian kuningas [[Sejong Suuri|Sejongia]]. Kirjoitus toimii neljällä tasolla. Ensimmäisellä tasolla ovat 16 peruskirjainta, toisella 26 modifioitua ja yhdistettyä kirjainta, kolmannella etymologiset tavut ja neljännellä sanakokonaisuudet osoittavat sananvälit. Kirjoitus noudattaa yksinkertaisen äännekirjoituksen periaatteita monimutkaisesta kiinalaistyyppisestä ulkomuodostaan huolimatta.<ref name="s. 55-58" /> Hangulia on joskus kutsuttu maailman helpoimmaksi ja systemaattisimmaksi kirjoitusjärjestelmäksi.<ref name="kielet" /> Se ei ole kuitenkaan etenkään Etelä-Koreassa korvannut kokonaan kiinalaisia merkkejä kirjoitusjärjestelmänä. Pohjois-Koreassa käytetään lähes pelkästään äännekirjoitusta.<ref name="s. 55-58" />

Korean [[siirtokirjoitus|siirtokirjoituksessa]] otettiin käyttöön Etelä-Koreassa [[Korean uudistettu latinisaatio|uudistettu latinaistamisjärjestelmä]] vuonna 2000.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/543 | Nimeke = Kirjoitus- ja ääntöasu: Etelä-Korean paikannimet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 6.7.2018 }}</ref> Toinen tunnettu siirtokirjoitusjärjestelmä on kehittäjiensä mukaan nimetty [[McCune–Reischauer-romanisaatio]]. Se julkistettiin nykymuodossaan vuonna 1939 ja sitä on käytetty laajasti etenkin [[Korean sota|Korean sodan]] jälkeen. Käytössä on ollut kahden edellä mainitun järjestelmän ohella useita eri menetelmiä (esim. Yale-järjestelmä, suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus, vanha saksalaistyyppinen järjestelmä ja vanha ranskalainen järjestelmä) joiden suurimmat erot ovat äänteiden merkinnässä.<ref name="s. 62-66">Vesterinen, Janhunen ja Huotari 2000, s. 62-66</ref>

==Äännerakenne==

=== Konsonantit ===
Koreassa on 19 konsonanttifoneemia.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Korean: Descriptive Grammar | Julkaisija = Routledge | Vuosi = 1994 | Tekijä = Sohn Ho-Min| Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Lontoo | Tunniste = | Isbn = 9780415003186 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>

{| class="wikitable" style="text-align:center"
! colspan="2" | &nbsp;
! [[bilabiaali]]t
! [[alveolaari]]t
! [[alveolopalataali]]t/<br/>[[palataali]]t
! [[velaari]]t
! [[glottaali]]t
|-
! colspan="2" | [[nasaali]]t
| {{IPA|m}}
| {{IPA|n}}
|
| {{IPA|ŋ}}
|
|-
! rowspan="3" | [[klusiili]]t/<br/>[[Affrikaatta|affrikaatat]]
! <small>heikot</small>
| {{IPA|p}}
| {{IPA|t}}
| {{IPA|tɕ~ts}}
| {{IPA|k}}
|
|-
! <small>kireät</small>
| {{IPA|p͈}}
| {{IPA|t͈}}
| {{IPA|t͈ɕ~t͈s}}
| {{IPA|k͈}}
|
|-
! <small>[[Aspiraatio (fonetiikka)|aspiroidut]]</small>
| {{IPA|pʰ}}
| {{IPA|tʰ}}
| {{IPA|tɕʰ~tsʰ}}
| {{IPA|kʰ}}
|
|-
! rowspan="2" | [[frikatiivi]]t
! <small>heikot/aspiroidut</small>
|
| {{IPA|s}}
|
|
| {{IPA|h}}
|-
! <small>kireät</small>
|
| {{IPA|s͈}}
|
|
|
|-
! colspan="2" | [[likvida]]t
|
| {{IPA|l~ɾ}}
|
|
|
|-
! colspan="2" | [[Approksimantti|approksimantit]]
| {{IPA|w}}
|
| {{IPA|j}}
| {{IPA|ɰ}}
|
|}

Kluusilit ja affrikaatat esiintyvät kolmenlaisina: heikkoina, kireinä tai aspiroituna. Heikot {{IPA|/p t tɕ k/}} ääntyvät soinnillisina sonoranttien välillä ja muualla soinnittomina. Nuoremman sukupolven puheessa ne voivat sananalkuisesti ääntyä aspiroituina; ne erottaa varsinaisista aspiroiduista konsonanteista kuitenkin seuraavan vokaalin matala sävelkorkeus.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kim Mi-Ryoung, Patrice Speeter Beddor, Julie Horrocks | Otsikko = The contribution of consonantal and vocalic information to the perception of Korean initial stops | Julkaisu = Journal of Phonetics| Ajankohta = 2002 | Vuosikerta = 30 | Numero = 1 | Sivut = 77–100 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = 10.1006/jpho.2001.0152 | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke = A History of the Korean Language | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 2011 | Tekijä = Lee Ki-Moon, S. Robert Ramsey | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Cambridge | Tunniste = | Isbn = 9780521661898 | www =https://archive.org/details/historyofkoreanl0000yiki| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>

Aspiroidut konsonantit ovat vahvasti aspiroituja. Noin 10–15 prosentissa tapauksista nekin ääntyvät vokaalien välissä soinnillisina, erityisesti iäkkäämpien miesten puheessa, jossa ne ääntyvät soinnillisina jopa 28 prosentissa tapauksista.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Choi Jiyoun, Kim Sahyang, Cho Taehong|Otsikko=An apparent-time study of an ongoing sound change in Seoul Korean: A prosodic account|Ajankohta=2020|Julkaisu=PLoS ONE|Vuosikerta=15|Numero=10|Julkaisupaikka=|Julkaisija=|Sivut=|Selite=|www=https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0240682|www-teksti=|Tiedostomuoto=|Viitattu=9. elokuuta 2021|Kieli={{en}}|Tunniste=|Doi=10.1371/journal.pone.0240682|Pmid=|Issn=|Bibcode=|Jstor=|Lopetusmerkki=}}</ref>

Kireiden konsonanttien tarkoista äännearvoista on edelleen epäselvyyttä. Ne ääntynevät osittain supistuneella [[Äänirako|ääniraolla]] sekä lisätyllä ääniraon alapuolisella paineella, mikä lisäksi [[ääntöväylä]]n seinämät ovat jäykistyneet ja kurkunpää on alentunut tai muuten laajentunut. Vaihtoehtoisen analyysin mukaan kireät konsonantit ovat samoja kuin tavalliset heikot konsonantit, joista ne kuitenkin erottaa seuraavan vokaalin sävelkorkeus; heikko konsonantti aiheuttaa seuraavaan vokaaliin nousevan sävelkoron, kun taas kireä konsonantti aiheuttaa korkean sävelkorkeuden.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kim Mi-Ryoung | Otsikko = 'Tense' and 'Lax' Stops in Korean | Julkaisu = Journal of East Asian Linguistics | Ajankohta = 2004 | Vuosikerta = 13 | Numero = 1  | Sivut = 59–104 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = 10.1023/B:JEAL.0000007344.43938.4e | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = https://www.researchgate.net/publication/262952103 | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 9. elokuuta 2021 | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref> Lisäksi kireitä ja aspiroituja konsonantteja edeltävät vokaalit ovat yleensä lyhyempiä kuin heikkoja konsonantteja edeltävät.<ref name="sounds">{{Kirjaviite | Nimeke = The Sounds of Korean | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 2012 | Tekijä = | Suomentaja = | Luku = | Sivu = Shin Jiyoung, Kiaer Jieun, Cha Jaeeun | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 9781107672680 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>

{{IPA|/h/}} ääntyy vokaalien välissä soinnillisena {{IPA|[ɦ]}}, ja soinnillisten konsonanttien jälkeen se on joko {{IPA|[ɦ]}} tai ei äänny ollenkaan.<ref name="sounds"/>

{{IPA|/s/}}:n äännearvosta on kiistaa sen suhteen, onko se fonologisesti katsoen aspiroitu vai ei. Se ääntyy sananalkuisesti hieman aspiroituna kuten heikot klusiilit muttei aspirodu sanan sisällä. Se ääntyy usein myös soinnillisena vokaalien välissä. Se kuitenkin saa seuraavan vokaalin ääntymään korkealla sävelkorkeudella.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Charles B. Chang | Otsikko = "The production and perception of coronal fricatives in Seoul Korean: The case for a fourth laryngeal category | Julkaisu = Korean Linguistics | Ajankohta = 2013 | Vuosikerta = 15 | Numero = 1 | Sivut = 7–49 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = 10.1075/kl.15.1.02cha | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = https://eprints.soas.ac.uk/18997/1/Chang_KL15.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 9. elokuuta 2021 | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Cho Taehong, Jun Sun-Ah, Peter Ladefoged | Otsikko = Acoustic and aerodynamic correlates of Korean stops and fricatives | Julkaisu = Journal of Phonetics | Ajankohta = 2002 | Vuosikerta = 30 | Numero = 2 | Sivut = 193–228 | Julkaisupaikka =  | Julkaisija =  | Selite =  | Tunniste =  | Pmid =  | Doi = 10.1006/jpho.2001.0153 | Issn =  | Jstor =  | Bibcode =  | www = https://site.hanyang.ac.kr/documents/24916/113960/Cho_Jun_Ladefoged_2002_JPhon.pdf | www-teksti =  | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 9. elokuuta 2021 | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki =  }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref><ref name="sounds"/>

Nasaalit {{IPA|/m n/}} ääntyvät sanan alussa yleensä denasalisoituina,<ref name="acoust">{{Kirjaviite | Nimeke = An acoustic, aerodynamic and perceptual investigation of word-initial denasalization in Korean  | Julkaisija = University College London| Vuosi = 2011 | Tekijä = Kim Young Shin | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Lontoo | Tunniste = | Isbn = | www = https://discovery.ucl.ac.uk/id/eprint/1324541/1/1324541.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 9. elokuuta 2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> kun taas {{IPA|/ŋ/}} ei esiinny ollenkaan sanan alussa.

{{IPA|/l/}} on vokaalien välissä yksitäryinen tremulantti {{IPA|[ɾ]}} kahden vokaalin tai vokaalin ja {{IPA|/h/}}:n välissä. Sanan lopussa, ennen konsonantteja (paitsi {{IPA|/h/}}) tai toisen {{IPA|/l/}}:n vieressä se on {{IPA|[l]}} tai retrofleksinen {{IPA|[ɭ]}}.

Toisin kuin kiinalaisperäisissä lainasanoissa, {{IPA|/l/}} ei esiinny sananalkuisesti korean omaperäisissä sanoissa.<ref name="acoust"/> Etelä-Koreassa se ei äänny ollenkaan sanan alussa ennen {{IPA|/i/}}:tä tai {{IPA|/j/}}:tä, ja ääntyy {{IPA|[n]}} ennen muita vokaaleja ja {{IPA|[ɾ]}} vain yhdyssanoissa vokaalin jälkeen.

[[Morfeemi]]t voivat päättyä kahden konsnantin klustereihin, jotka realisoituvat sellaisinaan vain, jos niitä seuraa vokaali; muutoin ne ääntyvät yksivokaalisina seuraavasti:

{| class="wikitable"
|- style="text-align: center;"
! Klusteri
! {{lang|ko|ㄳ}}<br/>''gs''
! {{lang|ko|ㄺ}}<br/>''lg''
! {{lang|ko|ㄵ}}<br/>''nj''
! {{lang|ko|ㄶ}}<br/>''nh''
! {{lang|ko|ㄽ}}<br/>''ls''
! {{lang|ko|ㄾ}}<br/>''lt''
! {{lang|ko|ㅀ}}<br/>''lh''
! colspan="2" |{{lang|ko|ㄼ}}<br />''lb''
! {{lang|ko|ㅄ}}<br/>''bs''
! {{lang|ko|ㄿ}}<br/>''lp''
! {{lang|ko|ㄻ}}<br/>''lm''
|- style="text-align: center;"
! Sanankeskeinen allofoni
| {{IPA|[k̚s͈]}}
| {{IPA|[lɡ]}}
| {{IPA|[ndʑ]}}
| {{IPA|[n(ɦ)]}}
| {{IPA|[ls͈]}}
| {{IPA|[ltʰ]}}
| {{IPA|[l(ɦ)]}}
| colspan="2" |{{IPA|[lb]}}
| {{IPA|[p̚s͈]}}
| {{IPA|[lpʰ]}}
| {{IPA|[lm]}}
|- style="text-align: center;"
! Sananloppuinen allofoni
| colspan="2" |{{IPA|[k̚]}}
| colspan="2" |{{IPA|[n]}}
| colspan="4" |{{IPA|[l]}}
| colspan="3" |{{IPA|[p̚]}}
| {{IPA|[m]}}
|}

=== Vokaalit ===
{{multiple image
|tasaus=right
|suunta=pysty
|leveys=250
|kuva1=Korean short vowel chart.svg
|kuva2=Korean long vowel chart.svg
|alateksti=Korean lyhyiden ja pitkien vokaalien vokaalikaavio.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Handbook of the International Phonetic Association: A Guide to the Use of the International Phonetic Alphabet. | Julkaisija = Cambrige University Press | Vuosi = 1999 | Tekijä = Lee Hyun Bok | Suomentaja = | Luku = Korean | Sivu = | Sivut = 120–123 | Selite = | Julkaisupaikka = Cambridge | Tunniste = | Isbn = 9780521637510 | www = https://archive.org/details/rosettaproject_kor_phon-2 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9. elokuuta 2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
}}

Useiden puhujien puheessa esiintyy seitsemän vokaalifoneemia.

{{Monta palstaa|50%}}
{| class="wikitable" style="text-align: center;"
|+ [[Soul (kaupunki)|Soulin]] murre
! rowspan="2" |
! [[Etuvokaali|etu]]
! [[Keskivokaali|keski]]
! colspan="3" |[[Takavokaali|taka]]
|-
! colspan="3" |lavea
! colspan="2" |pyöreä
|-
! [[Suppea vokaali|suppea]]
| {{IPA|i}}
|style="background: silver;" |
| {{IPA|ɯ}}
| {{IPA|u}}
| {{IPA|o}}
|-
! [[Välivokaali|väli]]
| {{IPA|e}}
|style="background: silver;" |
| colspan="3" | {{IPA|ʌ}}
|-
! [[Väljä vokaali|väljä]]
|style="background: silver;" |
| {{IPA|a}}
| colspan="3" style="background: silver;" |
|}

{{Monta palstaa-katko}}

{| class="wikitable" style="text-align: center;"
|+ [[Pjongjang]]in murre
! rowspan="2" |
! [[Etuvokaali|etu]]
! [[Keskivokaali|keski]]
! colspan="2" |[[Takavokaali|taka]]
|-
! colspan="3" | lavea
! pyöreä
|-
! [[Suppea vokaali|suppea]]
| {{IPA|i}}
|style="background: silver;" |
| {{IPA|ɯ}}
| {{IPA|u}}
|-
! [[Välivokaali|väli]]
| {{IPA|e̞}} ({{IPA|ɛ}})
|style="background: silver;" |
| {{IPA|ʌ}}
| {{IPA|ɔ}}
|-
! [[Väljä vokaali|väljä]]
|style="background: silver;" |
| {{IPA|a}}
| colspan="2" style="background: silver;" |
|}
{{Monta palstaa-loppu}}

{{IPA|/a/}}:n äännearvo on {{IPA|[ɐ]}}.

{{IPA|/e/}}:n ja {{IPA|/ɛ/}}n välinen ero on hävinnyt Etelä-Koreassa, ja molemmat lausutaan {{IPA|[e̞]}}. Pohjois-Koreassa eron on toisaalta raportoitu olevan yhä olemassa, kun taas toisaalta esimerkiksi uutistenlukija Ri Chun-hee ja jopa Kim Jong-un ääntävät molemmat samalla {{IPA|[e̞]}}. Nuoremmat pohjoiskorealaiset uutistenlukijat pyrkivät erottamaan ne toisistaan, mutta on epäselvää, onko kyseessä opeteltu vai luonnollinen ääntämys.<ref name="oslo">{{Kirjaviite | Nimeke = Korean Vowel Systems: A Study of Vowel Systems in Seoul and Pyongyang | Julkaisija = Oslon yliopisto | Vuosi = 2014 | Tekijä = Victor Berrjod | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Oslo | Tunniste = | Isbn = | www = https://www.duo.uio.no/bitstream/handle/10852/42544/BerrjodMaster.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 9. elokuuta 2021 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="vowels">{{Lehtiviite | Tekijä = Kang Yoonjung, Jessamyn L. Schertz, Han Sungwoo | Otsikko = Vowels of Korean dialects | Julkaisu = Journal of the Acoustical Society of America | Ajankohta = 2015 | Vuosikerta = 137 | Numero = 4 | Sivut = 2414 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = 10.1121/1.4920798 | Issn = | Jstor = | Bibcode = 2015ASAJ..137Q2414K| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke = The Handbook of Korean Linguistics | Julkaisija = Wiley-Blackwell | Vuosi = 2015 | Tekijä = Lucien Brown, Yeon Jaehoon | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = West Sussex | Tunniste = | Isbn = 9781118370933 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>

Soulissa {{IPA|/o/}} ääntyy korkeampaa kuin {{IPA|/ʌ/}}, kun taas Pohjois-Koreassa ne ääntyvät yhtä korkealta, ja {{IPA|/ʌ/}} on etisempi. [[Gyeongsang]]in murteessa sekä {{IPA|/ɯ/}} että {{IPA|/ʌ/}} ovat yhtyneet {{IPA|[ə]}}:ksi vanhempien puhujien puheessa, mutta nuorten ja keski-ikäisten [[daegu]]laisten puheessa ne erottuvat toisistaan.<ref name="vowels"/><ref name="sounds"/><ref name="oslo"/>

Soulissa {{IPA|/u/}} on etinen ja {{IPA|/o/}} korkeampi, ja molemmat ääntyvät yhtä korkealta, mutta {{IPA|/o/}} on pyöreämpi ja takaisempi. {{IPA|/ɯ/}} on etisempi kuin {{IPA|/u/}} ja Pohjois-Koreassa myös matalampi, lähellä {{IPA|[ɘ]}}:tä.<ref name="vowels"/><ref name="sounds"/><ref name="oslo"/>

Koreassa oli aiemmin kaksi muutakin vokaalifoneemia, {{IPA|/ø/}} ja {{IPA|/y/}}, mutta ne ääntyvät useimpien puhujien puheessa nykyään {{IPA|[we]}} ja {{IPA|[ɥi]}}.<ref name="sounds"/><ref name="oslo"/>

Puolivokaaleja {{IPA|/j w/}} pidetään joskus nousevien diftongien liukuina eikä omina konsonanttifoneemeinaan. {{IPA|/j/}}-alkuisia diftongeja ovat {{IPA|/je jɛ ja jo ju jʌ}}, {{IPA|/w/}}-alkuisia {{IPA|/wi we wɛ wa wʌ}}. Näiden lisäksi on vielä {{IPA|/ɰi/}}. Diftongeista {{IPA|/ɰi/}} ääntyy konsonantin jäljessä samoin kuin {{IPA|/i/}}.

Koreassa oli aiemmin ero lyhyiden ja pitkien vokaalien välillä, mutta nykyään se on hävinnyt lähes kokonaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = The Languages of Japan and Korea | Julkaisija = Routledge | Vuosi = 2012 | Tekijä = Young-Key Kim-Renaud, Nicolas Tranter | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Oxfordshire | Tunniste = | Isbn = 9780415462877 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Pitkät vokaalit ääntyivät jokseenkin periferaalisempina kuin niiden lyhyet vastineet. Pitkät vokaalit ovat jäänne keskikorean korkeasta toonista. Ne säilyivät ainoastaa sanojen ensimmäisissä tavuissa.

==Kirjaimet==
Korean kielen kirjaimet ja äänteet vastaavat toisiaan melko suoraan.<ref name="s. 58-62">Vesterinen, Janhunen ja Huotari 2000, s. 58-62</ref>

Kirjoituksessa jokaista konsonanttia vastaa oma merkkinsä. Peruskirjaimia käytetään alla olevien konsonanttien kirjoitukseen.<ref name="s. 58-62" />
*ㅂ (p) ㄷ (t) ㄱ (k)
*ㅊ (ch)
*ㅅ (s) ㅎ (h)
*ㅁ (m) ㄴ (n) ㅇ (ng)
*ㄹ (r)

Kireitä klusiileja, kireitä affrikaattoja ja kireää frikatiivia vastaavat modifioidut kirjainmuodot.<ref name="s. 58-62" />
*ㅍ (p’) ㅌ (t’) ㅊ (ch’) ㅋ (k’)
*ㅃ (pp) ㄸ (tt) ㅆ (ss) ㅉ (tch) ㄲ (kk)

Korean kielen vokaalit ryhmittyivät aikanaan vokaalisointuisiksi pareiksi. Vokaalisointu on kadonnut ajan myötä, mutta kaksi jäljellä olevaa alkuperäistä paria erottaa niiden graafisesta ulkomuodosta.<ref name="s. 58-62" />
*ㅏ (a) ja ㅓ (eo)
*ㅗ (o) ja ㅜ (u)

Peruskirjaimilla kirjoitetaan kaksi vokaalia, jotka eivät alun perin olleet voikaalisointuinen pari.<ref name="s. 58-62" />
*ㅣ (i) ja ㅡ (eu)

Diftongien monoftongiutuessa koreaan syntyi yllä olevien kuuden vokaalin lisäksi myös neljä uutta vokaalia.<ref name="s. 58-62" />
*ㅐ (ae) ㅔ (e) ㅚ (oe) ㅟ (wi)
Huolitellussa yleiskielessä voidaan käyttää myös kombinaatiota ㅢ (ui), mutta joka normaalissa kielessä yhdistyy vokaaliin ㅣ (i).<ref name="s. 58-62" />

Vokaalia edeltävän puolivokaalin sisältävät vokaalijärjestelmän osat merkitään modifioiduilla ja yhdistetyillä kirjainmuodoilla. Palataalinen y merkitään perusvokaalin jälkeisellä viivalla ja labiaalinen w labiaalivokaalin o tai u merkillä.<ref name="s. 58-62" />
*ㅑ (ya) ㅕ (yeo) ㅛ (yo) ㅠ (yu) ㅒ (yae) ㅖ (ye)
*ㅘ (wa) ㅝ (wo) ㅙ (wae) ㅞ (we)

==Muoto- ja lauserakenne==
Korea on [[Agglutinaatio (kielitiede)|agglutinatiivinen]] tai tarkemmin [[suffiksi|suffigoiva]] kieli, eli sanojen suhde osoittautuu sanajärjestyksen ohella sanan vartaloon liittyvällä taivutuspäätteellä. [[Suomen kieli|Suomen kieli]] on pohjimmiltaan samaa kielityyppiä. Agglutinaatio on koreassa kuitenkin suomea mekaanisempaa ja läpinäkyvämpää. Sananpäätteet kasautuvat, jolloin suuri osa sanoista sisältää kolme tai useamman tavua. Johtamattomat sanavartalot ovat sen sijaan usein yksitavuisia.<ref name="s. 62-69">Vesterinen, Janhunen ja Huotari 2000, s. 62-69</ref>

Itäaasialaisten kielten tapaan korean kielen lauseet alkavat usein topiikilla, eli kuulijalle jo tutulla asialla. Topiikki on nominaalinen tai nominalisoitu sana tai jakso, jota osoittaa lauseen alkuun siirretty sijapääte. Omat päätteensä on myös nominatiiveilla, akkusatiiveilla, genetiiveillä, lokatiiveilla ja instrumentaaleilla. Lokatiivi-datiivit ja lokatiivi-ablatiivit käyttävät yhdistettyjä päätteitä. Sijakategoriat vaiheutuvat postpositionaalisten nominaalifraasien sarjaksi, jolloin sijapäätteiden määrän määrittely on hankalaa. Kieliopissa sijapäätteitä kutsutaan usein sijapartikkeleiksi.<ref name="s. 62-69" />

Nomineja voidaan koreassa taivuttaa myös monikossa. Koreassa kuitenkin myös perusmuotoisella sanalla voi olla monikkomerkitys ja monikkojen käyttö ylipäänsä on rajallista. Lukusanoissa ei yleensä osoiteta monikkoa, vaan ne vaativat substantiivin kanssa laskusanan, joka ilmaisee substantiivin käsiteluokkaa. Eri luokkia on muutamia kymmeniä ja joitakin luokan muodostavia käsiteryhmiä ovat esimerkiksi ihmiset, eläimet ja koneet. Laskusana yhdistyy päätteen tavoin lukusanaan.<ref name="s. 62-69" />

Verbit taipuvat koreassa esimerkiksi aikamuodon, tapaluokan ja pääluokan mukaan. Persoonamuotoja ei ole. Puhujan ja puhuteltavan suhde osoittautuu tyylirekisterillä päätesarjoina, partikkelina tai joskus sananvalintana. Eri rekistereitä on esimerkiksi normaaleissa, tuttavallisissa, välittömissä, epävirallisissa, kohteliaissa ja muodollisissa tilanteissa. Rekisteri kuvaa etenkin sosiaalista hierarkiaa ja niiden käyttämiseksi oikein on usein ymmärrettävä korealaista yhteiskuntajärjestelmää. Koreassa myös adjektiivit ovat muoto- ja lauseopiltaan verbaalisia. Ilmiö on tyypillinen myös muissa itäaasialaisissa kielissä.<ref name="s. 62-69" />

Korean kielen [[sanajärjestys]] on muotoa SOV eli subjekti, objekti ja verbi. SOV on tyypillinen sanajärjestys esimerkiksi [[mongolin kieli|mongolissa]] ja japanissa, mutta esimerkiksi kiinan ja suomen kielen sanajärjestys on muotoa SVO.<ref name="s. 62-69" />

==Kielinäyte==
{{kielinäyte-YK|모든 인간은 태어날 때부터 자유로우며 그 존엄과 권리에 있어 동등하다. 인간은 천부적으로 이성과 양심을 부여받았으며 서로 형제애의 정신으로 행동하여야 한다.<br />Modeun inganeun taeeonal ttaebuteo jayuroumyeo geu joneomgwa gwonrie isseo dongdeunghada. Inganeun cheonbujeogeuro iseongwa yangsimeul buyeobadasseumyeo seoro hyeongjeaeui jeongsineuro haengdonghayeoya handa.|2=https://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=kkn}}

== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen ja Tauno-Olavi Huotari | Nimeke = Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan | Vuosi = 2000 | Sivu = | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Isbn = 978-951-662-797-0 }}

===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet}}

==Aiheesta muualla==
{{commonscat}}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.korean.go.kr/front_eng/main.do | Nimeke = National Institute of Korean Language | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija =  | Kieli = {{en}} {{ko}} | viitattu = 6.7.2018 | arkistoitu = 11.9.2023 | arkisto = https://web.archive.org/web/20230911155649/https://www.korean.go.kr/front_eng/main.do }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://koreanstudies.eu/ | Nimeke = The Association for Korean Studies in Europe | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Kieli = {{en}} }}

{{Isolaattikielet}}

[[Luokka:Korean kieli|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]