penikka

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *penikka (compare Ingrian penikka, Karelian penikkä, Votic penikkõ), equivalent to peni (“dog”) +‎ -ikka.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpenikːɑ/, [ˈpe̞nikːɑ̝]
• Rhymes: -enikːɑ
• Syllabification^(key): pe‧nik‧ka
• Hyphenation^(key): pe‧nik‧ka

Noun

penikka

1. puppy, pup (young animal, especially a dog)

   Synonyms: koiranpentu (dog), koiranpenikka (dog)

2. (derogatory) child, brat

   Synonyms: kakara, muksu, mukula, penska, toukka, skloddi

Declension

Inflection of penikka (Kotus type 14*A/solakka, kk–k gradation)
nominative		penikka	penikat
genitive		penikan	penikoiden penikoitten penikkojen
partitive		penikkaa	penikoita penikkoja
illative		penikkaan	penikoihin penikkoihin
		singular	plural
nominative		penikka	penikat
accusative	nom.	penikka	penikat
	gen.	penikan
genitive		penikan	penikoiden penikoitten penikkojen penikkain rare
partitive		penikkaa	penikoita penikkoja
inessive		penikassa	penikoissa
elative		penikasta	penikoista
illative		penikkaan	penikoihin penikkoihin
adessive		penikalla	penikoilla
ablative		penikalta	penikoilta
allative		penikalle	penikoille
essive		penikkana	penikkoina
translative		penikaksi	penikoiksi
abessive		penikatta	penikoitta
instructive		—	penikoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of penikka (Kotus type 14*A/solakka, kk–k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative penikkani penikkani accusative nom. penikkani penikkani gen. penikkani genitive penikkani penikoideni penikoitteni penikkojeni penikkaini rare partitive penikkaani penikoitani penikkojani inessive penikassani penikoissani elative penikastani penikoistani illative penikkaani penikoihini penikkoihini adessive penikallani penikoillani ablative penikaltani penikoiltani allative penikalleni penikoilleni essive penikkanani penikkoinani translative penikakseni penikoikseni abessive penikattani penikoittani instructive — — comitative — penikkoineni second-person singular possessor singular plural nominative penikkasi penikkasi accusative nom. penikkasi penikkasi gen. penikkasi genitive penikkasi penikoidesi penikoittesi penikkojesi penikkaisi rare partitive penikkaasi penikoitasi penikkojasi inessive penikassasi penikoissasi elative penikastasi penikoistasi illative penikkaasi penikoihisi penikkoihisi adessive penikallasi penikoillasi ablative penikaltasi penikoiltasi allative penikallesi penikoillesi essive penikkanasi penikkoinasi translative penikaksesi penikoiksesi abessive penikattasi penikoittasi instructive — — comitative — penikkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative penikkamme penikkamme accusative nom. penikkamme penikkamme gen. penikkamme genitive penikkamme penikoidemme penikoittemme penikkojemme penikkaimme rare partitive penikkaamme penikoitamme penikkojamme inessive penikassamme penikoissamme elative penikastamme penikoistamme illative penikkaamme penikoihimme penikkoihimme adessive penikallamme penikoillamme ablative penikaltamme penikoiltamme allative penikallemme penikoillemme essive penikkanamme penikkoinamme translative penikaksemme penikoiksemme abessive penikattamme penikoittamme instructive — — comitative — penikkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative penikkanne penikkanne accusative nom. penikkanne penikkanne gen. penikkanne genitive penikkanne penikoidenne penikoittenne penikkojenne penikkainne rare partitive penikkaanne penikoitanne penikkojanne inessive penikassanne penikoissanne elative penikastanne penikoistanne illative penikkaanne penikoihinne penikkoihinne adessive penikallanne penikoillanne ablative penikaltanne penikoiltanne allative penikallenne penikoillenne essive penikkananne penikkoinanne translative penikaksenne penikoiksenne abessive penikattanne penikoittanne instructive — — comitative — penikkoinenne third-person possessor singular plural nominative penikkansa penikkansa accusative nom. penikkansa penikkansa gen. penikkansa genitive penikkansa penikoidensa penikoittensa penikkojensa penikkainsa rare partitive penikkaansa penikoitaan penikkojaan penikoitansa penikkojansa inessive penikassaan penikassansa penikoissaan penikoissansa elative penikastaan penikastansa penikoistaan penikoistansa illative penikkaansa penikoihinsa penikkoihinsa adessive penikallaan penikallansa penikoillaan penikoillansa ablative penikaltaan penikaltansa penikoiltaan penikoiltansa allative penikalleen penikallensa penikoilleen penikoillensa essive penikkanaan penikkanansa penikkoinaan penikkoinansa translative penikakseen penikaksensa penikoikseen penikoiksensa abessive penikattaan penikattansa penikoittaan penikoittansa instructive — — comitative — penikkoineen penikkoinensa

Derived terms

• penikkamainen
• penikoida

compounds

• huoranpenikka
• karhunpenikka
• kissanpenikka
• koiranpenikka
• penikkatauti
• penikkatäi

Related terms

• pentu (“cub, puppy; kid”)

Further reading

• “penikka”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 1 July 2023

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *penikka. Cognates include Finnish penikka.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpenikːɑ/, [ˈpe̞niˑkː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpenikːɑ/, [ˈpe̞niˑkːɑ]
• Rhymes: -enikː, -enikːɑ
• Hyphenation: pe‧nik‧ka

Noun

penikka

1. pup (baby animal)

   koiran penikka ― puppy

   • 1937, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 84:

     Isä toi ohotast tigran penikan.

     Dad brought a tiger pup from the hunt.

Declension

Declension of penikka (type 3/kana, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	penikka	penikat
genitive	penikan	penikkoin
partitive	penikkaa	penikkoja
illative	penikkaa	penikkoihe
inessive	penikaas	penikois
elative	penikast	penikoist
allative	penikalle	penikoille
adessive	penikaal	penikoil
ablative	penikalt	penikoilt
translative	penikaks	penikoiks
essive	penikkanna, penikkaan	penikkoinna, penikkoin
exessive1)	penikkant	penikkoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

See also

• koirapoika (“puppy”)

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 397