Ero sivun ”Pihdat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
syy ei liene se että "monien mielestä komeampia" |
Lisätään 1 kirja lähteeksi: Wikipedia:Tarkistettavuus (20260818sim)) #IABot (v2.0.9.5) (GreenC bot |
||
| (14 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Taksonomia/kasvit |
{{Taksonomia/kasvit |
||
| nimi = Pihdat |
| nimi = Pihdat |
||
| kuva = Abies |
| kuva = Abies alba Pieniny 2.jpg |
||
| kuvateksti = [[Saksanpihta]] (''Abies alba'') |
|||
| leveys = 250 |
|||
| kladi1 = [[Siemenkasvit]] Spermatophyta |
|||
| kuvateksti = [[Koreanpihta|Koreanpihdan]] (''Abies koreana'') emikukintoja |
|||
| |
| kladi2 = [[Paljassiemeniset]] Pinophyta |
||
| |
| lahko = [[Pinales]]<ref name=apw/> |
||
| heimo = [[Mäntykasvit]] Pinaceae |
|||
| alakunta =[[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta'' |
|||
| suku = Pihdat<br>'''''Abies''''' |
|||
| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Spermatophyta'' |
|||
| suku_auktori = [[Philip Miller|Mill.]], 1754<ref name=farjon/> |
|||
| alakaari = [[Havupuut]] ''Pinophytina'' |
|||
| luokka = [[Havupuut]] ''Pinopsida'' |
|||
| lahko = [[Pinales]] |
|||
| heimo = [[Mäntykasvit]] ''Pinaceae'' |
|||
| suku = '''Pihdat''' ''Abies'' |
|||
| suku_auktori = [[Philip Miller|P. Mill]] |
|||
| wikispecies = Abies |
| wikispecies = Abies |
||
| commonscat = Abies |
| commonscat = Abies |
||
}} |
}} |
||
'''Pihdat''' (''Abies'') |
'''Pihdat''' (''Abies'') on [[Mäntykasvit|mäntykasveihin]] kuuluva [[Havupuut|havupuiden]] suku. Ne kasvavat lähinnä pohjoisen pallonpuoliskon viileällä ja [[lauhkea vyöhyke|lauhkealla ilmastoalueella]], usein vuoristoissa. Pihtojen ominaispiirteitä ovat säännöllisen kartiomainen latvus, tylppäkärkiset litteät neulaset ja pystyt kävyt, jotka hajoavat kypsyttyään jättäen jäljelle vain pystyn käpyrangan. |
||
== Nimet == |
|||
Pihtojen latvus on säännöllisen kartiomainen. Puiden korkeus vaihtelee 10–80 metrin välillä. Lehdet ovat litteitä neulasia, jotka tuntuvat pyöreäpäisyytensä takia pehmeiltä. Neulasten alapinnalla on tavallisesti kaksi valkoista tai harmaata [[ilmarako]]juovaa. Pihtojen hedekukinnot ovat riippuvia ja emikukinnot pystyjä. Nuoret [[käpy|kävyt]] ovat vihreitä. Kävyt ovat yleensä latvassa ja jäävät pystyasentoon. Siemenet kypsyvät kukintovuoden syksyllä. Käpysuomut irtoavat kävystä, jättäen jäljelle pystyn käpyrangan. |
|||
Suvun puista käytetty suomenkielinen nimitys ''pihta'' on [[Siperianpihta|siperianpihdan]] (''Abies sibirica'') [[Venäjän kieli|venäjänkielisestä]] nimestä tullut lainasana.<ref name=virittaja/> Venäjän sana taas on lainattu jonkun itämerensuomalaisen kielen sanasta, jonka nykysuomalainen vastine on ''pihka''. Pihtoja on aiemmin suomen kielessä kutsuttu myös oppitekoisella nimityksellä ”jalokuusi”.<ref name=kotus/> Kantauralissa pihtaa tarkoittava sana on ollut ''tirka'', ja sana on yhä eräissä uralilaisissa kielissä. Suvun tieteellinen nimi ''Abies'' on klassisessa [[latina]]ssa pihdoista käytetty nimi.<ref name=farjon/> |
|||
== |
== Kuvaus == |
||
Pihdat ovat [[Ainavihanta|ainavihantia]] [[Puu|puita]].<ref name=farjon/> Pihdat eroavat useimmista muista mäntykasveista selvimmin pystyjen kypsänä hajoavien käpyjensä osalta; useimpien mäntykasvien käpyjen suomut avautuvat kävyn kypsyttyä, mutta pihtojen ja [[Setrit|setrien]] (''Cedrus'') käpyjen suomut irtoavat. Pihdat eroavat setreistä yhdessä kasvukaudessa kypsyvien käpyjensä ja yksimuotoisten versojensa osalta.<ref name=farjon/><ref name=farjon53/> |
|||
=== Varsi === |
|||
Lajeja on 45–55; luokittelua vaikeuttaa pihtojen taipumus tuottaa lajien välisiä risteymiä. Lajit jaetaan kymmeneen alasukuun.<ref name="GD: Abies">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.conifers.org/pi/Abies.php | Nimeke = Abies | Tekijä = Christopher J. Earle | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Gymnosperm Database | Ajankohta = 2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.7.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
Pihdat ovat yleensä suorarunkoisen yksirunkoisia puita. Vaakatasossa siirottavat [[oksa]]t haarautuvat rungosta säännöllisinä valekiehkuroina.<ref name=farjon/> Puun [[latvus]] on usein hyvinkin säännöllisen kartiomainen.<ref name=gd/> Oksanhaarat haarautuvat yleensä vastakkaisesti vaakatasossa, mikä antaa oksille litteän ulkomuodon.<ref name=foc/><ref name=gd/> [[Pihka]]tiehyitä on kaarnassa, neulasissa ja kävyissä, mutta ei ole puuaineessa. Kärkisilmut kasvavat usein kolmittain ja ovat yleensä pihkan peittämiä.<ref name=farjon/><ref name=foc/> Silmut voivat olla muodoltaan munanmuotoisia, lähes pallomaisia tai kartiomaisia.<ref name=foc/> Rungon [[Kaarna|kuori]] on tyypillisesti nuorilla puilla sileä, ja vanhemmiten uurteinen tai levyinä hilseilevä.<ref name=gd/> |
|||
=== Neulaset === |
|||
{| |
|||
[[Neulanen|Neulasiksi]] kutsutut [[Lehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat litteitä ja muodoltaan tasasoukkia.<ref name=farjon/> [[Lehtiasento]] on kierteinen, mutta neulaset ovat usein kiertyneet siten, että niiden kärjet kaartuvat ylöspäin tai siten, että ne asettuvat versorangan sivuille kampamaisesti kahteen riviin.<ref name=farjon/><ref name=gd/> Tasasoukka neulanen on tyvestään ruodillinen ja kärjestään pyöristynyt tai lovikärkinen.<ref name=farjon/><ref name=gd/> Neulasessa on yksi [[johtojänne]] ja kahdesta kymmeneen pihkatiehyttä.<ref name=foc/> Neulasen kanta on pyöreä, ja neulasen karistessa siitä jää versorankaan pyöreä lehtiarpi.<ref name=farjon/> [[Ilmarako]]ja on lähinnä neulasen alapinnalla, jossa ne muodostavat kaksi vaaleaa ilmarakojuovaa.<ref name=farjon/> |
|||
|- valign=top |
|||
| |
|||
=== Kukinnot === |
|||
* '''Alasuku ''Abies''''' — Eurooppa |
|||
Pihdat ovat [[Yksikotisuus|yksikotisia]], mikä tarkoittaa samaan puuyksilöön kehittyvän sekä hede- että emikukintoja. Kukinnot kehittyvät yksittäin lehtihankoihin.<ref name=farjon/> Hedekukinnot eli [[Hedekäpy|hedekävyt]] ovat lieriömäisiä ja usein riippuvia. Ne kehittyvät yksittäin lehtihankoihin.<ref name=farjon/><ref name=foc/> Hedekäpy koostuu lukuisista kilpimäisistä hedelehdistä, jotka asettuvat kukintorankaan kierteisesti. Jokaisella hedelehdellä on kaksi [[siitepöly]]ä tuottavaa pölylokeroa. Siitepölyhiukkasessa on kaksi ilmaonteloa.<ref name=farjon/> |
|||
** ''Abies alba'' — [[saksanpihta]] (saksankuusi) |
|||
** ''Abies borisii-regis'' — [[kuninkaanpihta]] |
|||
Emikukinnot eli [[Käpy|kävyt]] ovat pystyjä, lyhytperäisiä tai perättömiä ja muodoltaan lyhyen lieriömäisiä tai munanmuotoisen lieriömäisiä.<ref name=farjon/><ref name=foc/> Kävyt keskittyvät puun latvaan.<ref name=farjon/> Käpy koostuu lukuisista rangan ympärille kierteisesti asettuneista käpysuomuista eli emilehdistä ja peitinsuomuista eli suojuslehdistä. Limittäiset käpysuomut ovat usein kiilatyvisiä ja lapansa muodolta munuaismaisia.<ref name=farjon/><ref name=foc/> Peitinsuomujen otapäiset kärjet saattavat näkyä käpysuomujen välistä.<ref name=farjon/> Kypsyttyään käpy hajoaa kun käpysuomut karisevat vapauttaen [[siemen]]et.<ref name=farjon/> Hajonneen kävyn pysty ranka säilyy yleensä puussa vielä pitkään suomujen karistua.<ref name=gd/> |
|||
Siemenellä on yksi kiilatyvisen kolmiomainen lenninsiipi. Siementaimella on yleensä neljästä kahdeksaan [[Sirkkalehti|sirkkalehteä]], mutta niitä saattaa olla vain kolme tai enemmänkin kuin kahdeksan.<ref name=farjon/><ref name=foc/> |
|||
<gallery> |
|||
Abies alba bark Silesian Beskids.jpg|Saksanpihdan kaarna halkeilee suomumaisiksi levyiksi. |
|||
Abies veitchii.JPG|Versot haarautuvat usein vaakatasossa antaen oksille litteän levymäisen ulkomuodon.<br/>[[Japaninpihta]] (''A. veitchii''). |
|||
Abies balsamea pollen cones2.jpg|[[Palsamipihta|Palsamipihdan]] (''A. balsamea'') hedekäpyjä. |
|||
Abies koreana (szyszki).JPG|Kypsyviä pystyjä käpyjä.<br/>[[Koreanpihta]] (''A. koreana''). |
|||
Abies cone & bits.jpg|Käpysuomut karisevat kävyn kypsyttyä.<br/>[[Kuninkaanpihta]] (''A.'' ×''borisii-regis''). |
|||
</gallery> |
|||
== Levinneisyys == |
|||
[[Tiedosto:Abies_amerika.png|pienoiskuva|Levinneisyys Pohjois-Amerikassa.]] |
|||
[[Tiedosto:Abies eurasien.gif|pienoiskuva|Levinneisyys Eurasiassa.]] |
|||
Pihtoja esiintyy luonnonvaraisena laajalti [[Pohjoinen pallonpuolisko|pohjoisella pallonpuoliskolla]]. Euraasiassa ja Afrikassa niitä kasvaa luontaisena lännestä [[Marokko|Marokosta]], [[Pyreneitten niemimaa]]lta ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopasta]] [[Lähi-itä|Lähi-idän]] ja [[Keski-Aasia]]n kautta itään [[Siperia]]an, [[Sahalin]]ille, [[Japani]]in, [[Kiina]]an ja [[Taiwan]]iin asti. Pohjois-Amerikassa pihtoja kasvaa luonnonvaraisena pohjoisesta [[Kanada]]n [[Yukon]]ista ja [[Newfoundland]]ista etelään [[Meksiko]]on ja [[Honduras]]iin asti.<ref name=farjon/> |
|||
== Elinkierto ja elinkaari == |
|||
Useat pihdat voivat elää satoja vuosia vanhoiksi. Vanhin tunnettu pihtayksilö on ollut [[purppurapihta]] (''Abies amabilis''), jonka iäksi määritettiin 725 vuotta.<ref name=gdamabilis/> Jotkin pihdat voivat lisääntyä kasvullisesti taivukkaista maata koskettavien alaoksien juurtuessa.<ref name=gdvegetative/> |
|||
Pihdat ovat muiden havupuiden tavoin [[Tuulipölytys|tuulipölytteisiä]]. Toisin kuin mäntykasveilla yleensä, pihdoilla [[siemenaihe]]et eivät itse eritä [[pölytyspisara]]a, vaan kävylle laskeutuva [[sade]]vesi kerääntyy pisaroiksi vastasuuntaisten siemenaiheiden alaspäin osoittaviin kärkiin. Vesipisara toimii pölytyspisaran tavoin kun pisaraan osuneet ilmaontelolliset siitepölyhiukkaset kelluvat ylöspäin kohti siemenaiheen sydäntä.<ref name=owens/> Kävyt kypsyvät yhdessä kasvukaudessa.<ref name=farjon/><ref name=gd/> Siemenet ovat siivellisiä ja leviävät tuulen avulla.<ref name=gdbreeding/> |
|||
== Luokittelu == |
|||
Pihdat ovat havupuita, jotka kuuluvat [[Mäntykasvit|mäntykasvien heimoon]] (Pinaceae). Suvun [[tyyppilaji]] on saksanpihta.<ref name=farjon/> Geneettisten tutkimusten perusteella pihtojen lähimmät nykyisin elävät sukulaiset ovat suvun ''[[Keteleeria]]'' puut.<ref name=gernand/> |
|||
=== Lajit === |
|||
Pihtojen sukuun kuuluu lajien määritelmistä riippuen 39–55 lajia. Seuraavassa luettelossa lajit on esitetty siten kuin ne on määritelty havupuihin erikoistuneen kasvitieteilijän Aljos Farjonin vuoden 2017 teoksessa ''A Handbook of the World's Conifers''.<ref name=farjon/> |
|||
{{Monta palstaa}} |
|||
* '''Sektio ''Abies''''' |
|||
** ''Abies alba'' — [[saksanpihta]] |
|||
** ''Abies cephalonica'' — [[kreikanpihta]] |
** ''Abies cephalonica'' — [[kreikanpihta]] |
||
** ''Abies cilicica'' — [[kilikianpihta]] |
** ''Abies cilicica'' — [[kilikianpihta]] |
||
** ''Abies nebrodensis'' — [[sisilianpihta]] |
** ''Abies nebrodensis'' — [[sisilianpihta]] |
||
** ''Abies nordmanniana'' — [[kaukasianpihta]] |
** ''Abies nordmanniana'' — [[kaukasianpihta]] |
||
* ''' |
** ''Abies'' ×''borisii-regis'' — [[kuninkaanpihta]] |
||
* '''Sektio ''Piceaster''''' |
|||
** ''Abies numidica'' — [[algerianpihta]] |
** ''Abies numidica'' — [[algerianpihta]] |
||
** ''Abies pinsapo'' — [[espanjanpihta]] |
** ''Abies pinsapo'' — [[espanjanpihta]] |
||
* ''' |
* '''Sektio ''Bracteata''''' |
||
** ''Abies bracteata'' — [[vihnepihta]] |
** ''Abies bracteata'' — [[vihnepihta]] |
||
* ''' |
* '''Sektio ''Momi''''' |
||
** '''Alasektio ''Homolepides''''' |
|||
** ''[[Abies beshanzuensis]]'' |
|||
** '' |
*** ''Abies homolepis'' — [[nikkonpihta]], nikonpihta |
||
** ''Abies |
*** ''Abies kawakamii'' — [[taiwaninpihta]] |
||
** ''Abies |
*** ''Abies recurvata'' — [[mininpihta]] |
||
** '''Alasektio ''Firmae''''' |
|||
** ''Abies homolepis'' — [[nikonpihta]] |
|||
** ''Abies |
*** ''[[Abies beshanzuensis]]'' |
||
** ''Abies |
*** ''Abies firma'' — [[momipihta]] |
||
** '' |
** '''Alasektio ''Holophyllae''''' |
||
*** ''[[Abies chensiensis]]'' |
|||
* '''Alasuku ''Amabilis''''' — läntinen Pohjois-Amerikka ja itäinen Aasia |
|||
*** ''Abies holophylla'' — [[ussurinpihta]] |
|||
*** ''Abies pindrow'' — [[pindrowpihta]] |
|||
*** ''[[Abies ziyuanensis]]'' |
|||
{{Monta palstaa-katko}} |
|||
* '''Sektio ''Amabilis''''' |
|||
** ''Abies amabilis'' — [[purppurapihta]] |
** ''Abies amabilis'' — [[purppurapihta]] |
||
** ''Abies mariesii'' — [[honšunpihta]] |
** ''Abies mariesii'' — [[honšunpihta]], honshunpihta |
||
* ''' |
* '''Sektio ''Pseudopicea''''' |
||
** '' |
** '''Alasektio ''Delavayianae''''' |
||
** ''Abies delavayi'' — [[delavaynpihta]] |
*** ''Abies delavayi'' — [[delavaynpihta]] |
||
** ''[[Abies densa]]'' |
*** ''[[Abies densa]]'' |
||
** ''[[Abies fabri]]'' |
*** ''[[Abies fabri]]'' |
||
** ''[[Abies fanjingshanensis]]'' |
*** ''[[Abies fanjingshanensis]]'' |
||
** ''Abies fargesii'' — [[fargesinpihta]] |
*** ''Abies fargesii'' — [[fargesinpihta]] |
||
** ''Abies forrestii'' — [[forrestinpihta]] |
*** ''Abies forrestii'' — [[forrestinpihta]] |
||
** ''Abies spectabilis'' — [[intianpihta]] |
*** ''Abies spectabilis'' — [[intianpihta]] |
||
** ''Abies |
*** ''[[Abies yuanbaoshanensis]]'' |
||
** '' |
** '''Alasektio ''Squamatae''''' |
||
*** ''Abies squamata'' — [[suomupihta]] |
|||
| |
|||
* ''' |
* '''Sektio ''Balsamea''''' |
||
** '''Alasektio ''Laterales''''' |
|||
** ''Abies balsamea'' — [[palsamipihta]] |
|||
** '' |
*** ''Abies balsamea'' — [[palsamipihta]] |
||
** ''Abies |
*** ''Abies lasiocarpa'' — [[lännenpihta]] |
||
**** ''A. lasiocarpa'' var. ''arizonica'' — korkkilännenpihta eli korkkipihta |
|||
** ''Abies kawakamii'' — [[taiwaninpihta]] |
|||
** ''Abies |
*** ''Abies sibirica'' — [[siperianpihta]] |
||
** '''Alasektio ''Medianae''''' |
|||
** ''Abies lasiocarpa'' — [[lännenpihta]] |
|||
** ''Abies |
*** ''Abies fraseri'' — [[virginianpihta]] |
||
** ''Abies |
*** ''Abies koreana'' — [[koreanpihta]] |
||
** ''Abies |
*** ''Abies nephrolepis'' — [[ohotanpihta]] |
||
** ''Abies |
*** ''Abies sachalinensis'' — [[sahalininpihta]] |
||
* '' |
*** ''Abies veitchii'' — [[japaninpihta]] |
||
{{Monta palstaa-katko}} |
|||
* '''Sektio ''Grandis''''' |
|||
** ''Abies concolor'' — [[harmaapihta]] |
** ''Abies concolor'' — [[harmaapihta]] |
||
** ''Abies durangensis'' — [[sierramadrenpihta]] |
** ''Abies durangensis'' — [[sierramadrenpihta]] |
||
** ''Abies grandis'' — [[jättipihta]] |
** ''Abies grandis'' — [[jättipihta]] |
||
** ''Abies guatemalensis'' — [[guatemalanpihta]] |
** ''Abies guatemalensis'' — [[guatemalanpihta]] |
||
* '''Sektio ''Oiamel''''' |
|||
* ''' |
** '''Alasektio ''Religiosae''''' |
||
** '' |
*** ''Abies religiosa'' — [[meksikonpihta]] |
||
** ''Abies |
*** ''[[Abies vejarii]]'' |
||
** '' |
** '''Alasektio ''Hickelianae''''' |
||
*** ''[[Abies hickelii]]'' |
|||
* '''Alasuku ''Nobilis''''' — läntinen Pohjois-Amerikka |
|||
*** ''[[Abies hidalgensis]]'' |
|||
* '''Sektio ''Nobilis''''' |
|||
** ''Abies magnifica'' — [[komeapihta]] |
** ''Abies magnifica'' — [[komeapihta]] |
||
** ''Abies procera'' — [[aitopihta]] |
** ''Abies procera'' — [[aitopihta]] |
||
{{Monta palstaa-loppu}} |
|||
|} |
|||
== |
== Merkitys ihmiselle == |
||
[[Tiedosto:Long Lands - geograph.org.uk - 1261870.jpg|pienoiskuva|[[Kaukasianpihta|Kaukasianpihtoja]] joulukuusiviljelmällä [[North Yorkshire]]ssa Englannissa.]] |
|||
[[Kuva:Abies veitchii.JPG|thumb|250px|Japaninpihta (''Abies veitchii'')]] |
|||
Pihtojen puuta kutsutaan ''pihtapuuksi'', sahatavarana se on keskitasoista. Pihtapuulla on huono [[taivutuslujuus]], mutta se soveltuu pystyrakenteeksi, jossa ei vaadita taivutuslujuutta. Pihdat ovat oksikkaita ja huonosti karsiutuvia, mikä heikentää pihtapuun arvoa [[sahatavara]]na. Pihtapuusta voidaan myös valmistaa [[lastulevy]]ä. |
Pihtojen puuta kutsutaan ''pihtapuuksi'', sahatavarana se on keskitasoista. Pihtapuulla on huono [[taivutuslujuus]], mutta se soveltuu pystyrakenteeksi, jossa ei vaadita taivutuslujuutta. Pihdat ovat oksikkaita ja huonosti karsiutuvia, mikä heikentää pihtapuun arvoa [[sahatavara]]na. Pihtapuusta voidaan myös valmistaa [[lastulevy]]ä. |
||
Kauniin latvuksen ja [[neulanen|neulastensa]] ansiosta pihdat ovat |
Kauniin latvuksen ja [[neulanen|neulastensa]] ansiosta pihdat ovat suosittuja koristepuita. Pihtoja kasvatetaan [[joulukuusi|joulupuiksi]] ja koristehavuiksi. Neulaset eivät varise helposti; joulukuusessa ne pysyvät ilman vesijalkaakin lähes kaksi viikkoa. Keski-Euroopassa pihdat ovatkin yleisempiä joulupuita kuin [[metsäkuusi]]. Pihtojen siemeniä syövät linnut, kuten [[käpylinnut]] ja [[tiaiset]]. |
||
Pihtoja on viljelty Suomessa vähän, mutta [[siperianpihta]] on melko yleinen koristepuu. Siperianpihta ja [[palsamipihta]] menestyvät Suomessa pohjoisimmaksi ja vaihtelevissa maaperissä. |
Pihtoja on viljelty Suomessa vähän, mutta [[siperianpihta]] on melko yleinen koristepuu. Siperianpihta ja [[palsamipihta]] menestyvät Suomessa pohjoisimmaksi ja vaihtelevissa maaperissä. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Farjon, Aljos | Nimeke = A Handbook of the World's Conifers: Revised and Updated Edition | Vuosi = 2017 | Sivu = 57–58 | Julkaisupaikka = Leiden | Julkaisija = Brill | Tunniste = | Isbn = 9789004324428 | Kieli = {{en}} }} |
|||
*{{kirjaviite|Tekijä=Hämet-Ahti et al.|Nimeke=Retkeilykasvio|Vuosi=1998|Julkaisija=Yliopistopaino|Tunniste= |
* {{kirjaviite|Tekijä=Hämet-Ahti et al.|Nimeke=Retkeilykasvio|Vuosi=1998|Julkaisija=Yliopistopaino| Tunniste = | Isbn = 951-45-8167-9}} |
||
*{{Kirjaviite | Tekijä = L. Hämet-Ahti, A. Palmén, P. Alanko, P. M. A. Tigerstedt, M. Koistinen | Nimeke = Suomen puu- ja pensaskasvio | Vuosi = 1992 | Sivu = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Dendrologian Seura | Tunniste = |
* {{Kirjaviite | Tekijä = L. Hämet-Ahti, A. Palmén, P. Alanko, P. M. A. Tigerstedt, M. Koistinen | Nimeke = Suomen puu- ja pensaskasvio | Vuosi = 1992 | Sivu = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Dendrologian Seura | Tunniste = | Isbn = 951-96557-0-0 }} |
||
* |
* {{Verkkoviite | osoite = https://finto.fi/kassu/fi/page/k9843 | nimeke = Finto-ontologiapalvelu, Kassu: ''Abies'' | tekijä = Junikka, Leo; Kurtto, Arto | julkaisu = Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet | julkaisija = Kansalliskirjasto | viitattu = 13.9.2020 }} |
||
=== Viitteet === |
=== Viitteet === |
||
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet= |
|||
* <ref name=apw>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/orders/conifers.html#Pinales | Nimeke = Pinales | Tekijä = Stevens, P. F. | Julkaisu = Angiosperm Phylogeny Website | Ajankohta = 2001– | Julkaisija = Missouri Botanical Garden | Viitattu = 7.9.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
{{Viitteet}} |
|||
* <ref name=farjon53>Farjon: A Handbook of the World's Conifers, 2017, s. 52–53</ref> |
|||
* <ref name=farjon>Farjon: A Handbook of the World's Conifers, 2017, s. 57–58</ref> |
|||
* <ref name=virittaja>{{Lehtiviite | Tekijä = Vahros, Igor | Otsikko = Ven. pihta-sanan alkuperä | Julkaisu = Virittäjä | Ajankohta = 1962 | Vuosikerta = 66 | Numero = 2 | Sivut = 164–165 | Julkaisija = Kotikielen seura | www = https://journal.fi/virittaja/article/view/34416 | Viitattu = 13.9.2020 }}</ref> |
|||
* <ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/jalokuusi | Nimeke = jalokuusi | Julkaisu = Kielitoimiston sanakirja | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 13.9.2020 }}</ref> |
|||
* <ref name=foc>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=100024 | Nimeke = Abies | Tekijä = Fu, Liguo; Li, Nan; Elias, Thomas S. ja Mill, Robert R. | Julkaisu = Flora of China. Vol. 4 | Julkaisija = Science Press, Beijing ja Missouri Botanical Garden Press, St. Louis. | Ajankohta = 1999 | Viitattu = 13.9.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
<ref name=gernand>{{Lehtiviite | Tekijä = Gernandt, David S.; Magallón, Susana A.; Geada López, Gretel; Zerón Flores, Omar; Willyard, Ann ja Liston, Aaron | Otsikko = Use of simultaneous analyses to guide fossil-based calibrations of Pinaceae phylogeny | www = https://archive.org/details/sim_international-journal-of-plant-sciences_2008-10_169_8/page/1086 | Julkaisu = International Journal of Plant Science | Ajankohta = 2008 | Vuosikerta = 169 | Numero = 8 | Sivut = 1086–1099 | Julkaisija = The University of Chicago | Doi = 10.1086/590472 | Viitattu = 13.9.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
<ref name=gd>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.conifers.org/pi/Abies.php | Nimeke = Abies | Tekijä = Earle, Cristopher J. | Julkaisu = The Gymnosperm Database | Ajankohta = 17.1.2020 | Viitattu = 13.9.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
* <ref name=owens>{{Lehtiviite | Tekijä = Owens, John N.; Takaso, Tokushiro |
|||
ja Runions, C. John | Otsikko = Pollination in conifers | Julkaisu = Trends in Plant Science | Ajankohta = joulukuu 1998 | Vuosikerta = 3 | Numero = 12 | Sivut = 479–485 | Julkaisija = Elsevier | Doi = 10.1016/S1360-1385(98)01337-5 | Viitattu = 13.9.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref> |
|||
* <ref name=gdamabilis>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.conifers.org/pi/Abies_amabilis.php | Nimeke = Abies amabilis | Tekijä = Earle, Cristopher J. | Julkaisu = The Gymnosperm Database | Ajankohta = 24.2.2020 | Viitattu = 13.9.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
* <ref name=gdvegetative>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.conifers.org/topics/vegetative.php | Nimeke = Vegetative Reproduction in Conifers and Ginkgo | Tekijä = Earle, Cristopher J. | Julkaisu = The Gymnosperm Database | Ajankohta = 13.2.2020 | Viitattu = 13.9.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
* <ref name=gdbreeding>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.conifers.org/topics/sex.php | Nimeke = Breeding Systems in Gymnosperms -- Relative Benefits and Costs of Being Monoecious or Dioecious | Tekijä = Earle, Cristopher J. | Julkaisu = The Gymnosperm Database | Ajankohta = 17.1.2020 | Viitattu = 13.9.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* [http://www.metla.fi/metinfo/puulajit/ulkomaisethavupuut/sukusivu-lajilista-abies.htm Metla: Pihdat (''Abies'')] {{Wayback|1=http://www.metla.fi/metinfo/puulajit/ulkomaisethavupuut/sukusivu-lajilista-abies.htm |päiväys=20100919082030 }} |
|||
{{Taksopalkki}} |
|||
*[http://www.metla.fi/metinfo/puulajit/ulkomaisethavupuut/sukusivu-lajilista-abies.htm Metla: Pihdat (''Abies'')] |
|||
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=18031 ITIS: Abies] {{en}} |
|||
[[Luokka:Pihdat|*]] |
[[Luokka:Pihdat|*]] |
||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
|||
Nykyinen versio 18. elokuuta 2026 kello 18.28
| Pihdat | |
|---|---|
 Saksanpihta (Abies alba) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Paljassiemeniset Pinophyta |
| Lahko: | Pinales[1] |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Suku: | Pihdat Abies Mill., 1754[2] |
| Katso myös | |
Pihdat (Abies) on mäntykasveihin kuuluva havupuiden suku. Ne kasvavat lähinnä pohjoisen pallonpuoliskon viileällä ja lauhkealla ilmastoalueella, usein vuoristoissa. Pihtojen ominaispiirteitä ovat säännöllisen kartiomainen latvus, tylppäkärkiset litteät neulaset ja pystyt kävyt, jotka hajoavat kypsyttyään jättäen jäljelle vain pystyn käpyrangan.
Nimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suvun puista käytetty suomenkielinen nimitys pihta on siperianpihdan (Abies sibirica) venäjänkielisestä nimestä tullut lainasana.[3] Venäjän sana taas on lainattu jonkun itämerensuomalaisen kielen sanasta, jonka nykysuomalainen vastine on pihka. Pihtoja on aiemmin suomen kielessä kutsuttu myös oppitekoisella nimityksellä ”jalokuusi”.[4] Kantauralissa pihtaa tarkoittava sana on ollut tirka, ja sana on yhä eräissä uralilaisissa kielissä. Suvun tieteellinen nimi Abies on klassisessa latinassa pihdoista käytetty nimi.[2]
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pihdat ovat ainavihantia puita.[2] Pihdat eroavat useimmista muista mäntykasveista selvimmin pystyjen kypsänä hajoavien käpyjensä osalta; useimpien mäntykasvien käpyjen suomut avautuvat kävyn kypsyttyä, mutta pihtojen ja setrien (Cedrus) käpyjen suomut irtoavat. Pihdat eroavat setreistä yhdessä kasvukaudessa kypsyvien käpyjensä ja yksimuotoisten versojensa osalta.[2][5]
Varsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pihdat ovat yleensä suorarunkoisen yksirunkoisia puita. Vaakatasossa siirottavat oksat haarautuvat rungosta säännöllisinä valekiehkuroina.[2] Puun latvus on usein hyvinkin säännöllisen kartiomainen.[6] Oksanhaarat haarautuvat yleensä vastakkaisesti vaakatasossa, mikä antaa oksille litteän ulkomuodon.[7][6] Pihkatiehyitä on kaarnassa, neulasissa ja kävyissä, mutta ei ole puuaineessa. Kärkisilmut kasvavat usein kolmittain ja ovat yleensä pihkan peittämiä.[2][7] Silmut voivat olla muodoltaan munanmuotoisia, lähes pallomaisia tai kartiomaisia.[7] Rungon kuori on tyypillisesti nuorilla puilla sileä, ja vanhemmiten uurteinen tai levyinä hilseilevä.[6]
Neulaset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neulasiksi kutsutut lehdet ovat litteitä ja muodoltaan tasasoukkia.[2] Lehtiasento on kierteinen, mutta neulaset ovat usein kiertyneet siten, että niiden kärjet kaartuvat ylöspäin tai siten, että ne asettuvat versorangan sivuille kampamaisesti kahteen riviin.[2][6] Tasasoukka neulanen on tyvestään ruodillinen ja kärjestään pyöristynyt tai lovikärkinen.[2][6] Neulasessa on yksi johtojänne ja kahdesta kymmeneen pihkatiehyttä.[7] Neulasen kanta on pyöreä, ja neulasen karistessa siitä jää versorankaan pyöreä lehtiarpi.[2] Ilmarakoja on lähinnä neulasen alapinnalla, jossa ne muodostavat kaksi vaaleaa ilmarakojuovaa.[2]
Kukinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pihdat ovat yksikotisia, mikä tarkoittaa samaan puuyksilöön kehittyvän sekä hede- että emikukintoja. Kukinnot kehittyvät yksittäin lehtihankoihin.[2] Hedekukinnot eli hedekävyt ovat lieriömäisiä ja usein riippuvia. Ne kehittyvät yksittäin lehtihankoihin.[2][7] Hedekäpy koostuu lukuisista kilpimäisistä hedelehdistä, jotka asettuvat kukintorankaan kierteisesti. Jokaisella hedelehdellä on kaksi siitepölyä tuottavaa pölylokeroa. Siitepölyhiukkasessa on kaksi ilmaonteloa.[2]
Emikukinnot eli kävyt ovat pystyjä, lyhytperäisiä tai perättömiä ja muodoltaan lyhyen lieriömäisiä tai munanmuotoisen lieriömäisiä.[2][7] Kävyt keskittyvät puun latvaan.[2] Käpy koostuu lukuisista rangan ympärille kierteisesti asettuneista käpysuomuista eli emilehdistä ja peitinsuomuista eli suojuslehdistä. Limittäiset käpysuomut ovat usein kiilatyvisiä ja lapansa muodolta munuaismaisia.[2][7] Peitinsuomujen otapäiset kärjet saattavat näkyä käpysuomujen välistä.[2] Kypsyttyään käpy hajoaa kun käpysuomut karisevat vapauttaen siemenet.[2] Hajonneen kävyn pysty ranka säilyy yleensä puussa vielä pitkään suomujen karistua.[6]
Siemenellä on yksi kiilatyvisen kolmiomainen lenninsiipi. Siementaimella on yleensä neljästä kahdeksaan sirkkalehteä, mutta niitä saattaa olla vain kolme tai enemmänkin kuin kahdeksan.[2][7]
Saksanpihdan kaarna halkeilee suomumaisiksi levyiksi.
Versot haarautuvat usein vaakatasossa antaen oksille litteän levymäisen ulkomuodon.
Japaninpihta (A. veitchii).
Palsamipihdan (A. balsamea) hedekäpyjä.
.JPG)
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pihtoja esiintyy luonnonvaraisena laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla. Euraasiassa ja Afrikassa niitä kasvaa luontaisena lännestä Marokosta, Pyreneitten niemimaalta ja Keski-Euroopasta Lähi-idän ja Keski-Aasian kautta itään Siperiaan, Sahalinille, Japaniin, Kiinaan ja Taiwaniin asti. Pohjois-Amerikassa pihtoja kasvaa luonnonvaraisena pohjoisesta Kanadan Yukonista ja Newfoundlandista etelään Meksikoon ja Hondurasiin asti.[2]
Elinkierto ja elinkaari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useat pihdat voivat elää satoja vuosia vanhoiksi. Vanhin tunnettu pihtayksilö on ollut purppurapihta (Abies amabilis), jonka iäksi määritettiin 725 vuotta.[8] Jotkin pihdat voivat lisääntyä kasvullisesti taivukkaista maata koskettavien alaoksien juurtuessa.[9]
Pihdat ovat muiden havupuiden tavoin tuulipölytteisiä. Toisin kuin mäntykasveilla yleensä, pihdoilla siemenaiheet eivät itse eritä pölytyspisaraa, vaan kävylle laskeutuva sadevesi kerääntyy pisaroiksi vastasuuntaisten siemenaiheiden alaspäin osoittaviin kärkiin. Vesipisara toimii pölytyspisaran tavoin kun pisaraan osuneet ilmaontelolliset siitepölyhiukkaset kelluvat ylöspäin kohti siemenaiheen sydäntä.[10] Kävyt kypsyvät yhdessä kasvukaudessa.[2][6] Siemenet ovat siivellisiä ja leviävät tuulen avulla.[11]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pihdat ovat havupuita, jotka kuuluvat mäntykasvien heimoon (Pinaceae). Suvun tyyppilaji on saksanpihta.[2] Geneettisten tutkimusten perusteella pihtojen lähimmät nykyisin elävät sukulaiset ovat suvun Keteleeria puut.[12]
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pihtojen sukuun kuuluu lajien määritelmistä riippuen 39–55 lajia. Seuraavassa luettelossa lajit on esitetty siten kuin ne on määritelty havupuihin erikoistuneen kasvitieteilijän Aljos Farjonin vuoden 2017 teoksessa A Handbook of the World's Conifers.[2]
- Sektio Abies
- Abies alba — saksanpihta
- Abies cephalonica — kreikanpihta
- Abies cilicica — kilikianpihta
- Abies nebrodensis — sisilianpihta
- Abies nordmanniana — kaukasianpihta
- Abies ×borisii-regis — kuninkaanpihta
- Sektio Piceaster
- Abies numidica — algerianpihta
- Abies pinsapo — espanjanpihta
- Sektio Bracteata
- Abies bracteata — vihnepihta
- Sektio Momi
- Alasektio Homolepides
- Abies homolepis — nikkonpihta, nikonpihta
- Abies kawakamii — taiwaninpihta
- Abies recurvata — mininpihta
- Alasektio Firmae
- Abies beshanzuensis
- Abies firma — momipihta
- Alasektio Holophyllae
- Abies chensiensis
- Abies holophylla — ussurinpihta
- Abies pindrow — pindrowpihta
- Abies ziyuanensis
- Alasektio Homolepides
- Sektio Amabilis
- Abies amabilis — purppurapihta
- Abies mariesii — honšunpihta, honshunpihta
- Sektio Pseudopicea
- Alasektio Delavayianae
- Abies delavayi — delavaynpihta
- Abies densa
- Abies fabri
- Abies fanjingshanensis
- Abies fargesii — fargesinpihta
- Abies forrestii — forrestinpihta
- Abies spectabilis — intianpihta
- Abies yuanbaoshanensis
- Alasektio Squamatae
- Abies squamata — suomupihta
- Alasektio Delavayianae
- Sektio Balsamea
- Alasektio Laterales
- Abies balsamea — palsamipihta
- Abies lasiocarpa — lännenpihta
- A. lasiocarpa var. arizonica — korkkilännenpihta eli korkkipihta
- Abies sibirica — siperianpihta
- Alasektio Medianae
- Abies fraseri — virginianpihta
- Abies koreana — koreanpihta
- Abies nephrolepis — ohotanpihta
- Abies sachalinensis — sahalininpihta
- Abies veitchii — japaninpihta
- Alasektio Laterales
- Sektio Grandis
- Abies concolor — harmaapihta
- Abies durangensis — sierramadrenpihta
- Abies grandis — jättipihta
- Abies guatemalensis — guatemalanpihta
- Sektio Oiamel
- Alasektio Religiosae
- Abies religiosa — meksikonpihta
- Abies vejarii
- Alasektio Hickelianae
- Alasektio Religiosae
- Sektio Nobilis
- Abies magnifica — komeapihta
- Abies procera — aitopihta
Merkitys ihmiselle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pihtojen puuta kutsutaan pihtapuuksi, sahatavarana se on keskitasoista. Pihtapuulla on huono taivutuslujuus, mutta se soveltuu pystyrakenteeksi, jossa ei vaadita taivutuslujuutta. Pihdat ovat oksikkaita ja huonosti karsiutuvia, mikä heikentää pihtapuun arvoa sahatavarana. Pihtapuusta voidaan myös valmistaa lastulevyä.
Kauniin latvuksen ja neulastensa ansiosta pihdat ovat suosittuja koristepuita. Pihtoja kasvatetaan joulupuiksi ja koristehavuiksi. Neulaset eivät varise helposti; joulukuusessa ne pysyvät ilman vesijalkaakin lähes kaksi viikkoa. Keski-Euroopassa pihdat ovatkin yleisempiä joulupuita kuin metsäkuusi. Pihtojen siemeniä syövät linnut, kuten käpylinnut ja tiaiset.
Pihtoja on viljelty Suomessa vähän, mutta siperianpihta on melko yleinen koristepuu. Siperianpihta ja palsamipihta menestyvät Suomessa pohjoisimmaksi ja vaihtelevissa maaperissä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Farjon, Aljos: A Handbook of the World's Conifers: Revised and Updated Edition, s. 57–58. Leiden: Brill, 2017. ISBN 9789004324428 (englanniksi)
- Hämet-Ahti et al.: Retkeilykasvio. Yliopistopaino, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- L. Hämet-Ahti, A. Palmén, P. Alanko, P. M. A. Tigerstedt, M. Koistinen: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0
- Junikka, Leo; Kurtto, Arto: Finto-ontologiapalvelu, Kassu: Abies Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.9.2020.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stevens, P. F.: Pinales Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 7.9.2020. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Farjon: A Handbook of the World's Conifers, 2017, s. 57–58
- ↑ Vahros, Igor: Ven. pihta-sanan alkuperä. Virittäjä, 1962, 66. vsk, nro 2, s. 164–165. Kotikielen seura. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2020.
- ↑ jalokuusi Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 13.9.2020.
- ↑ Farjon: A Handbook of the World's Conifers, 2017, s. 52–53
- 1 2 3 4 5 6 7 Earle, Cristopher J.: Abies The Gymnosperm Database. 17.1.2020. Viitattu 13.9.2020. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 7 8 Fu, Liguo; Li, Nan; Elias, Thomas S. ja Mill, Robert R.: Abies Flora of China. Vol. 4. 1999. Science Press, Beijing ja Missouri Botanical Garden Press, St. Louis. Viitattu 13.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Earle, Cristopher J.: Abies amabilis The Gymnosperm Database. 24.2.2020. Viitattu 13.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Earle, Cristopher J.: Vegetative Reproduction in Conifers and Ginkgo The Gymnosperm Database. 13.2.2020. Viitattu 13.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Owens, John N.; Takaso, Tokushiro ja Runions, C. John: Pollination in conifers. Trends in Plant Science, joulukuu 1998, 3. vsk, nro 12, s. 479–485. Elsevier. doi:10.1016/S1360-1385(98)01337-5 (englanniksi)
- ↑ Earle, Cristopher J.: Breeding Systems in Gymnosperms -- Relative Benefits and Costs of Being Monoecious or Dioecious The Gymnosperm Database. 17.1.2020. Viitattu 13.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Gernandt, David S.; Magallón, Susana A.; Geada López, Gretel; Zerón Flores, Omar; Willyard, Ann ja Liston, Aaron: Use of simultaneous analyses to guide fossil-based calibrations of Pinaceae phylogeny. International Journal of Plant Science, 2008, 169. vsk, nro 8, s. 1086–1099. The University of Chicago. doi:10.1086/590472 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Metla: Pihdat (Abies) (Arkistoitu – Internet Archive)