tyven

Danish

Noun

tyven c

1. definite singular of tyv

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtyʋen/, [ˈt̪yʋe̞n]
• Rhymes: -yʋen
• Syllabification^(key): ty‧ven
• Hyphenation^(key): ty‧ven

Etymology 1

From Proto-Finnic *tüven.

Adjective

tyven

1. calm (of wind)
2. (uncommon) synonym of tyyni (“calm, in a more general sense”)

Declension

Inflection of tyven (Kotus type 32/sisar, no gradation)
nominative		tyven	tyvenet
genitive		tyvenen	tyvenien tyventen
partitive		tyventä	tyveniä
illative		tyveneen	tyveniin
		singular	plural
nominative		tyven	tyvenet
accusative	nom.	tyven	tyvenet
	gen.	tyvenen
genitive		tyvenen	tyvenien tyventen
partitive		tyventä	tyveniä
inessive		tyvenessä	tyvenissä
elative		tyvenestä	tyvenistä
illative		tyveneen	tyveniin
adessive		tyvenellä	tyvenillä
ablative		tyveneltä	tyveniltä
allative		tyvenelle	tyvenille
essive		tyvenenä	tyveninä
translative		tyveneksi	tyveniksi
abessive		tyvenettä	tyvenittä
instructive		—	tyvenin
comitative		—	tyvenine

Possessive forms of tyven (Kotus type 32/sisar, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative tyveneni tyveneni accusative nom. tyveneni tyveneni gen. tyveneni genitive tyveneni tyvenieni tyventeni partitive tyventäni tyveniäni inessive tyvenessäni tyvenissäni elative tyvenestäni tyvenistäni illative tyveneeni tyveniini adessive tyvenelläni tyvenilläni ablative tyveneltäni tyveniltäni allative tyvenelleni tyvenilleni essive tyvenenäni tyveninäni translative tyvenekseni tyvenikseni abessive tyvenettäni tyvenittäni instructive — — comitative — tyvenineni second-person singular possessor singular plural nominative tyvenesi tyvenesi accusative nom. tyvenesi tyvenesi gen. tyvenesi genitive tyvenesi tyveniesi tyventesi partitive tyventäsi tyveniäsi inessive tyvenessäsi tyvenissäsi elative tyvenestäsi tyvenistäsi illative tyveneesi tyveniisi adessive tyvenelläsi tyvenilläsi ablative tyveneltäsi tyveniltäsi allative tyvenellesi tyvenillesi essive tyvenenäsi tyveninäsi translative tyveneksesi tyveniksesi abessive tyvenettäsi tyvenittäsi instructive — — comitative — tyveninesi first-person plural possessor singular plural nominative tyvenemme tyvenemme accusative nom. tyvenemme tyvenemme gen. tyvenemme genitive tyvenemme tyveniemme tyventemme partitive tyventämme tyveniämme inessive tyvenessämme tyvenissämme elative tyvenestämme tyvenistämme illative tyveneemme tyveniimme adessive tyvenellämme tyvenillämme ablative tyveneltämme tyveniltämme allative tyvenellemme tyvenillemme essive tyvenenämme tyveninämme translative tyveneksemme tyveniksemme abessive tyvenettämme tyvenittämme instructive — — comitative — tyveninemme second-person plural possessor singular plural nominative tyvenenne tyvenenne accusative nom. tyvenenne tyvenenne gen. tyvenenne genitive tyvenenne tyvenienne tyventenne partitive tyventänne tyveniänne inessive tyvenessänne tyvenissänne elative tyvenestänne tyvenistänne illative tyveneenne tyveniinne adessive tyvenellänne tyvenillänne ablative tyveneltänne tyveniltänne allative tyvenellenne tyvenillenne essive tyvenenänne tyveninänne translative tyveneksenne tyveniksenne abessive tyvenettänne tyvenittänne instructive — — comitative — tyveninenne third-person possessor singular plural nominative tyvenensä tyvenensä accusative nom. tyvenensä tyvenensä gen. tyvenensä genitive tyvenensä tyveniensä tyventensä partitive tyventään tyventänsä tyveniään tyveniänsä inessive tyvenessään tyvenessänsä tyvenissään tyvenissänsä elative tyvenestään tyvenestänsä tyvenistään tyvenistänsä illative tyveneensä tyveniinsä adessive tyvenellään tyvenellänsä tyvenillään tyvenillänsä ablative tyveneltään tyveneltänsä tyveniltään tyveniltänsä allative tyvenelleen tyvenellensä tyvenilleen tyvenillensä essive tyvenenään tyvenenänsä tyveninään tyveninänsä translative tyvenekseen tyveneksensä tyvenikseen tyveniksensä abessive tyvenettään tyvenettänsä tyvenittään tyvenittänsä instructive — — comitative — tyvenineen tyveninensä

Derived terms

• peilityven
• tyvenesti
• tyventyä
• tyvetä

Noun

tyven

1. a calm spot; a spot with no wind

Declension

Inflection of tyven (Kotus type 32/sisar, no gradation)
nominative		tyven	tyvenet
genitive		tyvenen	tyvenien tyventen
partitive		tyventä	tyveniä
illative		tyveneen	tyveniin
		singular	plural
nominative		tyven	tyvenet
accusative	nom.	tyven	tyvenet
	gen.	tyvenen
genitive		tyvenen	tyvenien tyventen
partitive		tyventä	tyveniä
inessive		tyvenessä	tyvenissä
elative		tyvenestä	tyvenistä
illative		tyveneen	tyveniin
adessive		tyvenellä	tyvenillä
ablative		tyveneltä	tyveniltä
allative		tyvenelle	tyvenille
essive		tyvenenä	tyveninä
translative		tyveneksi	tyveniksi
abessive		tyvenettä	tyvenittä
instructive		—	tyvenin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tyven (Kotus type 32/sisar, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tyveneni tyveneni accusative nom. tyveneni tyveneni gen. tyveneni genitive tyveneni tyvenieni tyventeni partitive tyventäni tyveniäni inessive tyvenessäni tyvenissäni elative tyvenestäni tyvenistäni illative tyveneeni tyveniini adessive tyvenelläni tyvenilläni ablative tyveneltäni tyveniltäni allative tyvenelleni tyvenilleni essive tyvenenäni tyveninäni translative tyvenekseni tyvenikseni abessive tyvenettäni tyvenittäni instructive — — comitative — tyvenineni second-person singular possessor singular plural nominative tyvenesi tyvenesi accusative nom. tyvenesi tyvenesi gen. tyvenesi genitive tyvenesi tyveniesi tyventesi partitive tyventäsi tyveniäsi inessive tyvenessäsi tyvenissäsi elative tyvenestäsi tyvenistäsi illative tyveneesi tyveniisi adessive tyvenelläsi tyvenilläsi ablative tyveneltäsi tyveniltäsi allative tyvenellesi tyvenillesi essive tyvenenäsi tyveninäsi translative tyveneksesi tyveniksesi abessive tyvenettäsi tyvenittäsi instructive — — comitative — tyveninesi first-person plural possessor singular plural nominative tyvenemme tyvenemme accusative nom. tyvenemme tyvenemme gen. tyvenemme genitive tyvenemme tyveniemme tyventemme partitive tyventämme tyveniämme inessive tyvenessämme tyvenissämme elative tyvenestämme tyvenistämme illative tyveneemme tyveniimme adessive tyvenellämme tyvenillämme ablative tyveneltämme tyveniltämme allative tyvenellemme tyvenillemme essive tyvenenämme tyveninämme translative tyveneksemme tyveniksemme abessive tyvenettämme tyvenittämme instructive — — comitative — tyveninemme second-person plural possessor singular plural nominative tyvenenne tyvenenne accusative nom. tyvenenne tyvenenne gen. tyvenenne genitive tyvenenne tyvenienne tyventenne partitive tyventänne tyveniänne inessive tyvenessänne tyvenissänne elative tyvenestänne tyvenistänne illative tyveneenne tyveniinne adessive tyvenellänne tyvenillänne ablative tyveneltänne tyveniltänne allative tyvenellenne tyvenillenne essive tyvenenänne tyveninänne translative tyveneksenne tyveniksenne abessive tyvenettänne tyvenittänne instructive — — comitative — tyveninenne third-person possessor singular plural nominative tyvenensä tyvenensä accusative nom. tyvenensä tyvenensä gen. tyvenensä genitive tyvenensä tyveniensä tyventensä partitive tyventään tyventänsä tyveniään tyveniänsä inessive tyvenessään tyvenessänsä tyvenissään tyvenissänsä elative tyvenestään tyvenestänsä tyvenistään tyvenistänsä illative tyveneensä tyveniinsä adessive tyvenellään tyvenellänsä tyvenillään tyvenillänsä ablative tyveneltään tyveneltänsä tyveniltään tyveniltänsä allative tyvenelleen tyvenellensä tyvenilleen tyvenillensä essive tyvenenään tyvenenänsä tyveninään tyveninänsä translative tyvenekseen tyveneksensä tyvenikseen tyveniksensä abessive tyvenettään tyvenettänsä tyvenittään tyvenittänsä instructive — — comitative — tyvenineen tyveninensä

Further reading

• “tyven”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 1 July 2023

Etymology 2

Noun

tyven

1. genitive singular of tyvi

Anagrams

• venyt, vetyn

Norwegian Bokmål

Noun

tyven m

1. definite singular of tyv